Asiantuntija olisi kaivannut hallituksen ilmastopakettiin näkemystä teollisuuden kehittämisestä – "Ehkä se puoli jäi öisissä väännöissä vähemmälle"

4:21
Onko keskusta valmis koviin ilmastotoimiin, jos nykypäätökset eivät riitä? Annika Saarikko vieraana Seitsemän uutisissa.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että hallituksen ilmastopaketti keskittyy kokonaistavoitteita ajatellen liiaksikin niin sanotun taakanjakosektorin toimiin, kuten lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Markku Ollikaisen mukaan sekä ilmastotavoitteiden että kansantalouden menestymisen kannalta olennaista olisi rakentaa selvää näkymää yrityksille ja teollisuuden kehittämiseen.

– Meillä on niin superhienoja yrityksiä ja niin paljon mahdollisuuksia, että ne tarvitsevat paljon selkärankaa, taustatukea ja selvyyttä. Koska esimerkiksi vetyinvestoinnit ovat ihan mahdottoman suuria, pitää olla riittävästi selkeyttä, jotta niitä voidaan lähteä tekemään joutuisasti. Ehkä tämä puoli sitten jäi noissa öisissä väännöissä vähän vähemmälle, Ollikainen arvioi STT:lle.

Perälautakirjaus avasi umpisolmun

Hallituksen budjettiriihi ajautui tällä viikolla pahasti umpisolmuun, kun hallituksessa ei päästy yhteisymmärrykseen päästötavoitteista. 

Pääministeri Sanna Marin (sd.) poistui eilen riihestä kokonaan ja jätti keskustan ja vihreät neuvottelemaan keskenään. Ratkaisua ei vihreiden ja keskusten kesken syntynyt.

Umpisolmu kuitenkin aukesi tänään. Hallitus sopi budjettiriihessään ilmastotoimista, jotka vähentävät päästöjä noin 14–15 megatonnia vuoteen 2035 mennessä.

1:46
Nämä hallituksen päätökset tuntuvat monien suomalaisten arjessa.

Hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia päästövähennyspäätöksiä puuttui ennen riihtä vielä arviolta 11 megatonnin verran.

Umpisolmun avasi lopulta, että päästövähennysten takeena on perälautakirjaus, jonka mukaan lisätoimiin ryhdytään keväällä, jos toimet eivät ole kasassa.

Keväällä hallitus arvioi nojautuen ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa.

Sähköautojen autoverolta ei voi odottaa kovin suuria

Ollikainen pitää hallituksen esittelemistä keinoista vaikuttavimpana öljylämmityksen päästöjen vähentämisen tukemista, jossa hallitus on hänen mukaansa muutenkin toiminut kaikkein linjakkaimmin. 

Systemaattinen, pitkälle ulottuva tukijärjestelmä tekee kannattavaksi siirtää investoinnit muihin lämmitystapoihin, ja pakettiin liittyy pienituloisille tarpeellinen lainajärjestely.

– Ja sitten sehän on kansalaisille hyvä, kun kiinteistön arvo nousee ja käyttökustannukset laskevat. Siinä yhdistyy moni hyvä asia, Ollikainen sanoo.

Hallituksen budjettiriihessä linjattiin, että öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. 

Ollikainen arvioi, että myös täyssähköautojen oston kynnystä madaltava autoveron muutos jouduttaa jossain määrin niiden hankintaa, mutta vaikutuksesta ei voi odottaa kovin suurta.

Hallitus päätti, että täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan.

Epäilyksiä herättää liikenteen "biokaasuhössötys"

Liikenteen puolella epäilyksiä herättää Ollikaisen mielestä hallituksen suuri luotto biokaasun käytön yleistymiseen raskaassa liikenteessä. Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartan 2,5 terawattitunnin tavoite edellyttäisi, että biokaasun käyttö lisääntyisi vuosittain 37 prosenttia. 

Tämä taas edellyttäisi, että raskaan liikenteen autojen ensirekisteröinnit olisivat 15 prosentin luokkaa, kun ne nyt ovat 2 prosentin nurkilla. Kuljetusliikkeet eivät ole ilmaisseet suurta intoa investoida biokaasuautoihin.

– En ole varma, tuleeko sieltä semmoisia vähennyksiä, mitä on laskettu, ja että onko se biokaasuhössötys ihan kohdallaan, Ollikainen sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja