Sähköautojen suosio kiihtyy, mutta saadaanko latauspisteitä riittävän nopeasti? – "Muna-kana -ilmiön rikkominen lähtee siitä"

Sähköautojen määrä Suomen liikenteessä on vasta muutaman prosentin luokkaa, mutta tilanne on muuttumassa vähitellen. Asiantuntijat huomauttavatkin, että latauspisteiden riittävyyteen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.   

Elokuussa rekisteröidyistä uusista autoista jo lähes joka kolmas oli täyssähköauto tai ladattava hybridi. Edellisen vuoden elokuuhun verrattuna kasvua on yli 50 prosenttia.

– Henkilöautoliikenteen sähköistyminen on nyt kiihtymässä, vaikka koko autokannasta sähköisiä autoja on edelleen vain pari prosenttia, kertoo johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitrasta. 

Jos kasvu jatkuu samaa tahtia, voi sähköautojen myynti ylittää Suomessa polttomoottoriautojen myynnin piankin. Ollaan kuitenkin vielä kaukana siitä, että sähköstä tulee hallitseva käyttövoima Suomen 2,7 miljoonan auton autokannassa.

– Aika alkutekijöissä ollaan vielä, kuvailee Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

– Tänään ostettu uusi auto päätyy kierrätykseen keskimäärin vuonna 2042. Ja tänään ostettu uusi auto on kuitenkin pääsääntöisesti edelleen polttomoottoriauto. Eli kyllä niitä käytettyjen markkinoilla tulee olemaan vielä pitkään, Kallio sanoo.

Päästövähennykset liikenteen sähköistymisen taustalla

Sähköautojen yleistymisen taustalla on päästöjen vähentämiseen pyrkivä politiikka Euroopan unionissa ja Suomessa. EU-komission kesällä julkaiseman tavoitteen mukaan uusien autojen tulisi olla päästöttömiä vuoteen 2035.

Tähän on vielä pitkä matka, mutta useat autonvalmistajat ovat jo ilmoittaneet lopettavansa polttomoottoriautojen valmistuksen.

Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2030 maassa olisi 700 000 täyssähköautoa tai ladattavaa hybridiä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti budjettiriihessä muun muassa vapauttaa täyssähköautot autoverosta. Kaikki yksityiskohdat muista tuista eivät ole vielä selvillä.

– Tarvitaan panostuksia erityisesti latausinfrastruktuuriin; sekä kotilataukseen että julkisiin latauspisteisiin. Meidän tulisikin nyt vahvistaa infrastruktuurin kattavuutta jatkamalla esimerkiksi tukia taloyhtiöiden sähköjärjestelmien uusimiselle. Näitä tukia olisi hyvä laajentaa myöskin työpaikkojen pysäköinnin kaapeloinnin ja sähkökeskusten laajentamiseen, Sitrassa ilmastoratkaisujen parissa työskentelevä Saara Tamminen sanoo. 

– Tärkein ensisijainen on taloyhtiöt ja kotona tapahtuvan lataamisen mahdollistaminen. Eli muna-kana -ilmiön rikkominen lähtee siitä sähköautoilussa, sanoo puolestaan Autotuojien Kallio.

Muna-kana-ilmiöllä Kallio viitannee siihen, ettei latauspisteitä tarvita paljoa, jos sähköautoja on vähän. Mutta sähköautoja ei innostuta hankkimaan, jos latausverkko on suppea.

– Sitten on mökkimatkat, työmatkat, mummolamatkat. Kaikki vähän pidemmät matkat. Tarvitaan pikalatauspisteitä tien päälle. Tässä täytyy olla niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin hereillä, että niitä on riittävästi niitä latausmahdollisuuksia, Kallio sanoo.

Autoteollisuus korottaisi hankintatukea

Sekä Kallion että Tammisen mukaan Suomi on liikenteen sähköistymisessä hieman jäljessä verrokkimaita, eli Pohjoismaita ja Länsi-Eurooppaa.

Autoteollisuutta edustavan Kallion mielestä yksi merkittävä syy tähän on, että Suomessa sähköautojen hankintatuki on verrokkimaita pienempi. Valtio tukee uuden täyssähköauton ostamista 2 000 eurolla, jos ostettavan auton hinta on alle 50 000 euroa.

Hänen mukaansa tästä hyötyisivät myös ne sähköauton ostamisesta kiinnostuneet, joilla ei ole varaa uuteen autoon, vaan ostavat auton käytettynä.

– On tärkeää olla hankintakannustinta myös niille yli 50 000 euroa maksaville uusille autoille, koska jonkun se auto on ostettava uutena, jotta se on myöhemmin käytettynä tarjolla. Käytettyjä autoja ei valmisteta, Kallio sanoo.

– Akut ovat kalliita ja se nostaa uusien autojen keskihintaa. Täyssähköauto voi olla jopa 15 000-20 000 euroa kalliimpi kuin vastaava polttomoottorimalli, hän sanoo.

Polttomoottorin tulevaisuus raskaassa liikenteessä

Saara Tamminen arvioi, että polttomoottoreilla tulee olemaan vielä paljonkin tulevaisuutta raskaassa liikenteessä, tosin erilaisilla polttoaineilla kuin nyt.

– Biodiesel, synteettiset polttoaineet ja jopa vety tulevat varmaankin olemaan aika merkittävässä asemassa, Tamminen pohtii raskaamman kaluston tulevaisuutta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja