Asiantuntija kertoo, kuinka paljon nuorten oikeasti pitäisi nukkua yössä – kaksi merkkiä riittävistä unista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet toisen asteen opiskelijoista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Vajaaksi jäävät yöunet ovat yleinen ilmiö myös 8. ja 9. luokkaa käyvien keskuudessa: tytöistä 43 prosenttia ja pojista 37 prosenttia kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia yössä.

Tutkijatohtori Liisa Kuula Helsingin yliopistosta pitää vähän nukkuvien määrää huolestuttavan alhaisena. Alle kahdeksan tunnin yöunet riittävät harvalle nuorelle. Parempi olisi, jos unta kertyisi yössä 8,5–9 tuntia, johon mahtuu useita eri univaihesyklejä.

– Todella harvinaista on, että tarvitsisi jotain 5–6 tuntia unta, mutta suurin osa ihmisistä ja varsinkin nuorista pärjää ainakin hetken aikaa vähäisellä määrällä. Mutta jos katsotaan tutkimusten osalta, niin kyllä suurin osa menestyy ja pärjää parhaiten sillä, että unta olisi noin 9 tuntia siinä ikäryhmässä, Kuula sanoo.

Yllä olevalla videolla Kuula kertoo kaksi merkkiä, joista tiedät nukkuneesi riittävästi.

Lue myös: Tutkijat löysivät keinon saada lapset nukkumaan paremmin – yli tunti enemmän unta

Älylaitteet verottavat yöunia

Univajetta aiheuttavat taustatekijät ovat yksilöllisiä. Jotkut saattavat käydä iltaisin ylikierroksilla, toisilla murehtiminen siirtää nukahtamisaikaa. Asiantuntijoilla on kuitenkin selvä mielipide siitä, että elämää hallitsevat älylaitteet vaikuttavat haitallisesti nukkumiseen

Nuoret opiskelevat päätelaiteilla koko päivän ja kotitehtävätkin tehdään koneella. Kun vielä oma elämä on kiinni mobiililaitteen sovelluksissa, alkavat laitteet lähes väkisin heijastua vireystilaan, keskittymiseen ja oppimiseen, listaa erityisasiantuntija Tuomo Laakso opetusalan ammattiliitto OAJ:sta.

Myös nuoret itse tiedostavat, että puhelimen räplääminen iltaisin verottaa yöunia. Tutkijatohtori Kuula huomauttaa, että kun ikätoverit valvovat, on nuorilla painetta siirtää omaa käytöstään iltapainotteiseksi. Nuoret kykenevät myös hyvin sinnittelemään, vaikka eivät nukkuisi riittävästi.

– Se on sitten eri asia, miten se alkaa vaikuttaa terveyteen ja mielenterveyteen ja mielialaan, Kuula toteaa.

Polku myöhempiin uniongelmiin lähtee monesti nuoruudesta, jos silloin omaksutaan kestämättömiä tapoja.

Olisiko koulupäivän aloittamisen viivästyttämisestä hyötyä nuorten unelle? Entä mikä on biologian merkitys unentarpeen taustalla? Katso koko keskustelu alla olevalta videolta.

Lue myös: Kannattaako väsymyksen vuoksi tehdä koronatesti? Lääkäriltä ytimekäs vastaus – selkeä kanta myös ferritiinimittaukseen

Lue myös: Moni tekee univirheen, joka saa nukkumatin pakenemaan – näin pääset irti noidankehästä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!