Arvuuttelusta kylmään faktaan – SM-liigan älykiekko mullistaa jääkiekon

SM-liigan toimiston neuvotteluhuoneen pöydällä lepäävä kiekko ei näytä itsessään mitenkään älykkäältä, vaikka sitä älykiekoksi kutsutaankin. Kun kiekko heitetään peliin ja sen tuottama tieto siirtyy pilvipalvelimen kautta kiekkoihmisten saataville, alkaa valaistuminen. 

Pikkupojat ovat kautta aikojen arvuutelleet pihapeleissään, että kenellä on kovin lämäri ja kuka luistelee nopeimmin. Enää ei tarvitse luottaa silmämääräiseen arvioon. 

SM-liiga lanseerasi täksi kaudeksi pilottihankkeen, jossa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa pelattavissa otteluissa on käytössä maailman mitassakin mullistava järjestelmä. Älykiekko on kansanomaisempi termi "reaaliaikaisen pelidatan keruu- ja jalostusjärjestelmästä".

Fox-televisiokanava lanseerasi jo 1990-luvulla oman valokiekon (pulsar puck). Vedot näyttivät televisioruudussa Star Warsin valomiekalta, Kokeilu haudattiin kuitenkin melko nopeasti.

Nykyiset älykiekot ovat, noh, vähän vähemmän lapsellisia. 

Hallien kattoihin on asennettu 20 antennia, jotka vastaanottavat Bluetoothin avulla tietoa pelaajien ja kiekon liikkeistä. Loppukäyttäjän päätelaitteille suodattuu dataa esimerkiksi kiekon nopeudesta, pelaajien luistelunopeuksista, luistelumatkasta, kiekon kulkemasta matkasta, kiekonhallinnasta ja pelaajien liikeradoista. 

Alla esimerkkitilasto, jossa on listattu pelaajien huippunopeuksia Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä tällä kaudella pelatuista SM-liigaotteluista.

Sirullisen kiekon toimittama paikkatieto tallentuu kymmenen sentin tarkkuudella. Pelaajien sirut on kiinnitetty tarralla pelipaitoihin.  

SM-liiga palkkasi digitaalisen liiketoiminnan johtajaksi Antti-Jussi Aron, mikä kertoo jo sinänsä, että Suomen suosituin palloilusarja on tosissaan teknologian kehittämisessä. Aro korostaa, että älykiekon tuominen mukaan on osa SM-liigan tavoitetta olla edelläkävijä datan hyödyntämisessä koko maailmassa. 

– Haluamme olla pelaajia parhaiten kehittävä huippusarja. Datan tuottaminen ja hyödyntäminen on nyt kuuma peruna kaikissa maailman sarjoissa, Aro summaa MTV Sportille.

Ensi kaudeksi kaikkiin halleihin?

Tamperelainen ohjelmistotalo Bitwise on toimittanut järjestelmän SM-liigalle, joka taas on jakanut seurakohtaiset tunnukset kaikille liigaseuroille. 

– Valmennukselta on tullut hyvää palautetta. Olen tyytyväinen siihen, miten kaikki on lähtenyt rullaamaan, Aro sanoo.  

Aron mukaan on mahdollista, että systeemi olisi käytössä kaikissa liigahalleissa jo ensi kaudella. Se antaisi aivan uudenlaisen pohjan tietojen vertailuun. Yhtenä tavoitteena on, että pelaajien sirut olisivat vakiovarusteina esimerkiksi pelaajien kypärissä, mikä poistaisi inhimillisen unohduksen mahdollisuuden. 

"Isompana visiona on rakentaa ekosysteemi, joka palvelee katsojia, SM-liigan tilastointia ja tukee pelin kehittämistä. "

Aro sanoo, että toistaiseksi älykiekkoa hyödynnetään enemmän "viihdekäytössä" kuin valmennuksellisesti. 

– Isompana visiona on rakentaa ekosysteemi, joka palvelee katsojia, SM-liigan tilastointia ja tukee pelin kehittämistä. Jatkossa mukana voi olla toimijoita, joita emme edes vielä tiedä. 

Uusia ominaisuuksia kehitetään koko ajan. Esimerkiksi valmentajat ovat kiinnostuneita saamaan tietoa siitä, mikä on pelaajien etäisyys kiekkoon otteluiden aikana. Näin saadaan kylmää dataa olettamuksesta, että onko pelaaja "pelin sisällä" vai ei. 

Sykemittari on liitettävissä mukaan järjestelmään, mikä antaa mahdollisuuden valmennukselle seurata pelaajien kunnon ja terveystilan suhdetta suorituksiin jäällä. 

Jyväskylän yliopistossa on aloitettu pelaajien kuormittumiseen liittyvä väitöskirjatutkimus, jossa yhtenä lähteenä hyödynnetään SM-liigan tuottamaa älykiekkodataa. 

Merkittävä satsaus SM-liigalta

Mutta mitä tämä kaikki lysti maksaa? Sopimuksien tarkkoja lukuja ei voi paljastaa, mutta Aro sanoo, että puhutaan merkittävistä summista. 

– Nyt käynnissä oleva pilottihanke on oma kokonaisuutensa, mutta ei tällaisen järjestelmän kehittäminen tietenkään ihan halpaa ole. Ja meidänkin pitää pystyä perustelemaan investointimme, Aro sanoo. 

Telia ja Veikkaus ovat olleet mukana pilotissa. Telialle avautuu mahdollisuus käyttää yksityiskohtaisia tietoja ottelulähetysten yhteydessä, ja Veikkaukselle ne taas antavat työkaluja vedonlyöntiin. 

Aron mukaan muista maailman huippusarjoista on jo tullut kiinnostusta suomalaisten ohjelmistoon. Esimerkiksi NHL on suunnitellut omaa älykiekkojärjestelmää jo ensi kaudeksi, mutta mitään varmuutta järjestelmän rantautumisesta ei vielä ole. 

Älykiekko palvelee Tapparan faneja

Tappara on ottanut älykiekkodatasta eniten irti markkinointimielessä. Tapparan omaan sovellukseen on liitetty älykiekko-osio, josta katsojat pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti Hakametsän hallin tapahtumia, kuten pelaajien luistelunopeutta ja laukauksien nopeutta. 

Tapparan myynti- ja markkinointijohtaja Aki Holma sanoo, että sovellus on tuonut sovellukseen uusia käyttäjiä, joita on tätä nykyä noin 20 000. 

– Olemme saaneet hyvää palautetta, älykiekon tuottama tieto on tuonut lisää interaktiivisuutta. Kun palvelu kehittyy, saamme mukaan varsinaisia vau-efektejä peleistä, Holme sanoo. 

– Tässä on vain mielikuvitus rajana. Minulla on luottoa, että palvelun avulla päästään kiinni todella hauskoihin juttuihin. 

Tappara on näyttänyt uusia tietoja esimerkiksi jumbotronin pelaajakorteissa. 

– Palvelu tuottaa aina yllättäviäkin tietoja. Kun tulee läpiajo ja pakki ottaa hyökkääjän kiinni, voi tulla yllättävän isoja nopeuksia.

 "Älykiekolla ei voiteta mestaruuksia"

Seurat ovat toistaiseksi hyödyntäneet uusia tietoja vaihtelevasti.

HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen suhtautuu erittäin myönteisesti älykiekkoon ja muihinkin teknisiin keksintöihin, joilla voidaan tukea seuran urheilutoimintaa. Hänen mielestään tiedoista voi olla hyötyä esimerkiksi pelaajien palkkaamisessa. 

– Voidaan esimerkiksi tutkia, että miten paljon pakki saa läpi vetoja viivasta, Salmelainen heittää. 

Salmelainenkin muistuttaa, että datasta saa enemmän irti, kun sitä on kerätty pidemmän aikaa. 

– Analytiikka on hyvä tuki silmän, livepelin ja videoiden ohelle. Datasta saa paljon irti, mutta se ei voi olla kaikki kaikessa. Jääkiekossa on monia tekijöitä, kuten itseluottamus ja väsymys. 

Lisääntynyt data voi olla työkalu esimerkiksi agenteille, jotka voivat käyttää lisääntynyttä tietoa tukena palkkaneuvotteluissa. Hei, tässä on vähän pisteitä tekevä peruspakki, mutta katsokaa tätä luistelun ja blokkien määrää. 

Vaikka teknologia on Aron ominta alaa, hänkin myöntää, ettei rengistä voi tulla isäntää. 

– Ei yksin data-analytiikalla voiteta mestaruuksia, mutta sen avulla voidaan kasvattaa todennäköisyyksiä.