Eduskunnan ex-talousjohtaja kertoo, mitä kaikkea mystiseen paikan historiaan liittyy.
Tämä juttu on alun perin julkaistu heinäkuussa 2020. MTV julkaisee vuodenvaihteen tienoilla uudelleen vuoden suosituimpia artikkeleita.
– Kyllä me siellä naurettiin välillä ihan helvetisti. Joskus menin perjantai-iltana kotia saunan jälkeen, niin vielä junassakin kotimatkalla mua nauratti.
Kun eduskunnan talousjohtajan työstä vuonna 2017 eläköityneelle Pertti J. Rosilalle mainitsee paikasta nimeltään eduskunnan sauna, palaa mieleen paljon lämpimiä muistoja.
– Siellä kokoontuivat eduskunnan ylivoimaisesti parhaat jutunkertojat. Yhtään tosikkoa ei saunassa koskaan käynyt. Siellä solmittiin pysyviä ystävyyssuhteita, Rosila kertoo.
Vuonna 1988 eduskunnassa työt aloittanut Rosila kuului eduskunnan saunavaliokuntaan, joka kokoontui useita kertoja viikossa pohtimaan elämän suuria asioita saunan lauteille eduskunnan B-siiven uumeniin.
Saunan löylyistä ovat päässeet vuosien saatossa nauttimaan eduskunnan työntekijät, kansanedustajat sekä politiikan toimittajat. Rosila ihastui eduskunnan saunaan heti työt aloitettuaan, ja hänestä tuli tuttu hahmo löylynheittäjien keskuudessa.
– Se oli minulle virkamiehenä silloin hieno juttu, kun pääsin keskustelemaan ja tutustumaan edustajiin sitä kautta. Oli paljon helpompi lähestyä myöhemmin ihmisiä, jos oli jotain huomautettavaa; oltiinhan me tuttuja saunasta. Minut tunnettiin nuukana taloudenhoitajana, ja kyllähän minulle hattuiltiin tosissaan siellä välillä nuukuudestani. Se oli kuitenkin sellaista hyväntahtoista kettuilua, Rosila muistelee.
Lauteet notkollaan 80- ja 90-luvun taitteessa
Rosila vertaa paikkaa hyvin tavalliseksi saunaksi sähkökiukaineen ja puisine lauteineen, johon mahtuu yhtäaikaa istumaan noin 15 henkeä. Rosila kertoo, että varsinkin 80- ja 90-luvun taite oli saunassa hyvin aktiivista aikaa.
–Tällöin jos oli vaikkapa eduskunnan istunto meneillään, niin porukka saattoi käydä välillä saunomassa siellä. Välillä jouduttiin istumaan saunan lauteilla melkein sylikkäin, oli niin tungosta. Se oli myös aikaa, kun siellä sai polttaa tupakkaa pukuhuoneen seurustelutiloissa. Välillä siellä oli melkoiset savut, kun sinne tuli sisälle, Rosila muistelee.
Rosilan aikaan saunatilasta löytyi tällöin kaikki siistiytymiseen tarvittavat fasiliteetit, kuten deodorantit, hiustenkuivaajat, kertakäyttöiset parranajovälineet, partavaahdot, housuprässi ja silitysrauta. Kaikki tarjottiin talon toimesta.
Talo tarjosi tarvittaessa myös uimahousut sekä pyyhkeen, jos mieli teki käydä pulahtamassa ohessa löytyvässä 18 metriä pitkässä uima-altaassa.
Rosila kertoo, että moni edustaja kävi rentoutumassa saunassatiloissa ennen tärkeää H-hetkeä median edessä. Yksi näistä oli Juha Sipilän hallituksessa oikeusministerinä vuosina 2015-2017 toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jari Lindström, yksi Rosilan parhaista saunakavereista.
– Lindströmillä oli tapana tulla rentoutumaan, ennen kuin se meni illalla televisioon. Hänelle annettiin lauteilla muiden edustajien toimesta niin rehvakkaita neuvoja, että miten hän ei munaa itseään televisiossa. Mutta Lindström oli kyllä sellainen humoristi. Se vaan hekotteli ja naureskeli, Rosila muistelee.
Saunajuomat tilattiin puhelimella pukuhuoneeseen
Vuosien saatossa alkoholi on myös näytellyt omaa rooliaan eduskunnan saunassa. Jos saunassa teki mieli esimerkiksi olutta, täytyi se tilata soittamalla saunaemännälle, joka toi juoman aina pukuhuoneeseen asti.
Saunaemäntä toimi samalla ikään kuin saunan baarimikkona, jolle juomat maksettiin joko saunaosastolta poistuttaessa tai laitettiin piikkiin.
Rosilan mukaan saunaemäntä piti kuitenkin visusti huolen siitä, että liian monta ilolientä ei tule nautittavaksi yhdelle henkilölle.
– Jos saunaemännälle soitti jo neljännen oluttilauksen, niin sieltä saattoikin tulla oluen sijaan enää vichyä. Joskus muistutin aivan piruuttani, kun oli paljon tyhjiä kaljapulloja, että "arvon edustajat muistakaa, että tämä ei ole mikään anniskeluravintola".
Rosila kertoo, että naisten puolella saunajuomana kului paljon valko- ja punaviiniä, kun taas miesten puolella nautittiin lähinnä olutta ja lonkeroa. Ex-talousjohtaja muistaa muun muassa vasemmistoliiton kansanedustajan ahkerana lonkeron juojana, kenelle he tekivät saunaemännän kanssa kerran jäynän.
– Saunaemännän kanssa mietittiin, että onkohan hänellä jo maku mennyt, kun oli tilannut niin monta lonkeroa. Hän oli saunassa ja me täytettiin tyhjä lonkeropullo vedellä ja katottiin, että huomaako eroa. Hän tuli sitten saunan lauteilta pukuhuoneeseen janoisena, otti pitkät hörpyt ja tokaisi vain, että "voi helvetti, tämähän on silkkaa vettä". Todettiin, että kyllä se makuaisti näytti olevan vielä tallella.
Rosilan mukaan saunaan on jaettu vuosien saatossa ainakin muutamia porttikieltoja. Yhdellä kansanedustajalla ei ollut erään saunaillan jälkeen lauteille enää tulemista.
– Hän saattoi välillä ryypätä raskaasti. Kerran saunaillan jälkeen aamulla siivooja oli löytänyt lauteilta paskat, Rosila kertoo.
Politiikasta ei saanut puhua
Eduskunnan saunassa on ollut vuosien saatossa yksi kirjoittamaton sääntö: politiikasta ei saa lauteilla puhua. Rosilan mukaan tämä on pitänyt varsin hyvin kutinsa vuosien saatossa.
Yhden kerran hän kuitenkin muistaa, kun sääntöä rikottiin.
– Kerran keskustan Eero Reijonen rupesi saunaosastolla nokittelemaan Vasemmistoliiton Markus Mustajärveä ja Erkki Virtasta. Reijonen huomasi sitten jossain vaiheessa, että nyt hän ajautui sivuraiteille ja keskustelu loppui kuin seinään. Se oli ainut kerta vajaan 30 vuoden aikana, kun joku rikkoi tätä kirjoittamatonta sääntöä politiikan puhumisesta.
Saunassa käyviä toimittajia ohjeistettiin, että sitä tietoa, mitä toimittajat kuulevat saunan lauteilla, ei saa käyttää. Rosilan mukaan tässä asiassa välillä lipsuttiin pahemman kerran.
– Olin kerran lauteilla Yleisradion Pekka Ervastin ja Keskustan kansanedustajan Jukka Vihriälän kanssa ja puheeksi tulivat valtiovarainvaliokunnan jakamat joululahjarahat. Vihriälä alkoi sitten lauteilla kertomaan tätä ei-julkista tietoa Ervastille. Ervasti vaivaantui ja lähti kesken löylyjen pois saunasta ja eiköhän Vihriälä painunut perässä suihkuun ja jatkoi sitä kertomista, mitä kaikkea sinne on tulossa eduskunnan lisäyksinä.
Presidentit aktiivisia kävijöitä
Rosila kertoo, että Suomen tasavallan presidenteistä Sauli Niinistö ja Tarja Halonen ovat kuuluneet ahkeriin saunakävijöihin. Rosila kertoo, että ennen presidenttiyttään Sauli Niinistö tunnettiin saunojien keskuudessa hyväkuntoisena kaverina, joka piti kovasti kilpailemisesta.
Rosila kertoo muun muassa vuonna 2018 kirjoittamassa kirjassaan Arkadianmäen kirstunvartija Niinistön ja Vihreiden kansanedustaja Eero Paloheimon välisestä leuanvetokilpailusta, joka tapahtui saunatilan kuntoiluosastolla.
– He pelasivat monesti shakkia keskenään, mutta ei saunaosastolla mitään shakkia pelattu. Keski-ikäiset ukot ottivat kerran saunaosastolla keskenään leuanvetokilpailun. Laitoin kirjaa kirjoittaessani Niinistölle tekstiviestin, että muistatko miten tuo kilpailu päättyi. Hän sanoi, että Paloheimo voitti 13-12. Johtui Niinistön mukaan siitä, että hän joutui vetämään ensin ja Paloheimo pisti sitten yhden paremmaksi, Rosila kertoo.
Presidentiksi valittuaan Niinistö ei ole saunassa enää vieraillut. Vuonna 2000 presidentiksi valittu Tarja Halonen kuitenkin jatkoi saunassa käymistä myös presidenttikaudellaan.
– Kun tulin aamuisin virastorakennukseen töihin, niin aina pystyi näkemään milloin Halonen on saunomassa, kun mersu oli pihassa. Hän kävi aamuisin säännöllisesti vesijumpassa ja hieronnassa.
Presidentin toimintatapa ei kuitenkaan kaikkia Rosilan mukaan miellyttänyt.
– Halosella oli tapana mennä sen jälkeen kahvilaan lukemaan päivän lehtiä. Hän tuli minuakin monta kertaa vastaan verkkarit jalassa. Jostain syystä eduskunnan silloinen puhemies Riitta Uosukainen ei tykännyt siitä, että presidentti käy tällaisilla epävirallisilla käynneillä eduskunnassa.
"Pystyttiin puhumaan vaikeista ja henkilökohtaisista asioista läpi puoluerajojen"
Pertti J. Rosila kertoo, että eduskunnan sauna väheni merkittävästi hänen viimeisinä työvuosinaan. Tämä on hänen mukaansa hyvin valitettavaa, sillä saunalla on ollut vuosien saatossa hyvin merkittävä sosiaalinen funktio eduskunnan päivittäisessä elämässä.
– Edustajien keskinäiset välit saunavaliokunnassa olivat todella hyvät. Sillä on ollut erittäin suuri merkitys sosiaalisissa kontakteissa ja siellä tutustuttiin aivan eri tavalla eri puolueiden edustajiin.
Rosilan mukaan edustajien keskinäiden tuntemus ja kunnioitus on nykyisellään rapistunut, ja saunakulttuurin näivettyminen voi esittää tässä yllättävän suurta osaa.
– Olisi erityisen tärkeää jatkaa tätä kulttuuria jo senkin takia, kun tämä sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen on nykyään niin yleistä, jossa kaikki pääsevät oksentamaan pahoinvointinsa. Saunassa oltiin avoimia ja rehellisiä sekä pystyttiin puhumaan vaikeista ja henkilökohtaisista asioista läpi puoluerajojen.
Yläpuolella löytyvällä videolla Rosila kertoo muun muassa, kuka oli eduskunnan kovin saunoja.
Eduskunnan sauna on paikka, josta ei ole koskaan vuotanut yhtäkään kuvaa julkisuuteen ja paikassa kuvaaminen on kiellettyä edelleen tänäkin päivänä.