Uusi tutkimus paljastaa traagista tietoa siitä, kuinka vahingollisia Apollo-lennot Kuuhun olivat astronauteille.
Kuulennot ovat yksi ihmiskunnan suurimmista tieteellisistä saavutuksista, mutta samalla ne saattoivat tarkoittaa lähes kuolemantuomiota pitkälle matkalle lähteneille miehille.
Tutkimuksen mukaan Apollo-lentäjien riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin on jopa viisinkertainen verrattuna niihin astronautteihin, jotka matkustavat lähellä maata.
Kuuhun suuntautuneilla Apollo-lennoilla astronautit lensivät syvemmälle avaruuteen ja altistuivat tämän takia voimakkaammin haitalliselle kosmiselle säteilylle. Asiasta kertovat muun muassa The Guardian ja Telegraph-lehdet.
Armstrong kuoli sydänsairauteen
Apollo-lennot alkoivat vuonna 1961, jonka jälkeen kahdeksan niille osallistunutta astronauttia on kuollut.
Mukana on ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle astunut Neil Armstrong, joka kuoli 2012 sydämen ohitusleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Apollo-lentäjistä James Irwin ja Ronald Evans kuolivat sydänkohtaukseen.
Peräti 45 prosenttia Apollo-astronauteista on kuollut sydän- ja verisuonitauteihin, kun vastaava luku muilla astronauteilla on noin kymmenen. Kyseessä on ensimmäinen pitkällä aikavälillä toteutettu tutkimus aiheesta.
– Tiedämme hyvin vähän avaruuden säteilyn vaikutuksesta ihmisen terveydelle, erityisesti sydän-ja verenkiertoelimistölle. Tämä tutkimus antaa meille ensimmäisen vihjeen aiheesta, professori Michael Delp Floridan yliopistosta sanoo Telegraphin mukaan.
Avaruuden säteily on toki tiedetty haitalliseksi jo aiemmin, ja sen on pelätty aiheuttavan muun muassa Alzheimerin tautia ja muita sairauksia. Apollo 14 -lennon astronautti Alan Shepherd kuoli leukemiaan 1998 ja Apollo 13 -lennolle osallistunut Jack Swigert puolestaan syöpään.
