Antiikin ajan helmi Palmyra selvisi sittenkin pahimmasta – Isis ei tuhonnut kaikkea maan tasalle

Kun jihadistinen Isis valtasi Palmyran kaupungin lukuisine historiallisine kohteineen viime vuoden keväällä, pelättin pahinta.

Isis oli jo aiemmin osoittanut, ettei se piittaa esi-islamilaisista maailmanperintökohteista. Irakissa sen tuhoamisvimman alle oli jo jäänyt muinaishistoriaa, alkaen lähes 3 000 vuotta vanhoista assyrialaisista aarteista.

Unescon maailmanperintökohteen Palmyran kohtalo on osoittautumassa pelättyä paremmaksi järjestön vetäydyttyä kaupungista Syyrian armeijan hyökkäyksen jälkeen.

"Tunnen sanoin kuvaamatonta iloa"

– Odotimme pahinta, mutta yleiskuva, yleisesti ottaen, on hyvä. Olisimme voineet menettää kokonaan Palmyran, mutta tunnen sanoin kuvaamatonta iloa, Syyrian muinaismuistojohtaja Abdulkarim sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Ensimmäisistä uusista kuvista päätellen esimerkiksi amfiteatterin alue on säilynyt, ja teitä reunustavian pylväitä on pystyssä. Amfiteatteri tosin toimi murheellisesti Isisin julkisena teloituspaikkana. Järjestö teloitti miellä muun muassa tunnetun 82-vuotiaan syyrialaisarkeologi Khaled al-Assaadin.

Tuhojen kartoitus on vasta alkanut, ja varmasti tiedetään, että Isis tuhosi ainakin antiikkiset Baalin ja Baalshamin temppelit, riemukaaren, patsaita ja tornihautoja. Isisin sanotaan myös ryöstäneen ja myyneen eteenpäin esineitä rahoittaakseen toimintaansa. Erityisesti vanhoja hautoja ryöstettiin.

Vain 15-20 prosenttia kaivettu

– Ei pidä unohtaa, että arkeologit ovat kaivaneet esiin Palmyrasta vain 15-20 prosenttia. Vielä on paljon löydettävää, mutta kaikki ne haudat, joita ei ole kaivettu esiin, on ryöstetty ja tieteen kannalta menetetty, sanoo muinaisajan professori Maurice Sartre Toursin yliopistosta Ranskasta uutistoimisto AFP:lle.

Myös presidentti Bashar al-Assadin joukot ovat osallistuneet ryöstelyyn ja tuhotöihin ennen kuin Isis valloitti kaupungin.

AFP:n mukaan sotilaat tuhosivat täysin historiallisen alueen kaakkoisosan nekropolin eli hautausmaan kaikki haudat ja veivät niistä esineitä. Yksi Palmyran monista tunnusmerkeistä ovat monikerroksiset tornihaudat.

Myös läheisellä kukkulalla sijaitsevan, mamelukkiajalla 1200-luvulla rakennetun linnan kerrotaan kärsineen vahinkoja Syyrian armeijan pommituksissa.

150 000 turistia vuosittain

Palmyra eli Tadmor tunnetaan Aavikon helmenä, palmujen kaupunkina ja taatelien kaupunkina. Siellä kävi ennen sisällissodan alkamista 150 000 turistia vuosittain.

Vanha keidaskaupunki sijaitsi hyvien ja vilkkaiden kauppareittien varrella. Rooman valtakunnan aikana sen arkkitehtuuriin kuuluivat niin pylväin reunustetut kulkuväylät, temppelit kuin amfiteatteri.

– Sitä voi melkein verrata Roomaan, vertaa pariisilaisen Louvren museon itämaisten muinaismuistojen johtaja Marielle Pic.