Sydän hakkaa, kurkkua kuristaa, oksennus nousee kurkkuun eikä paniikki ole kaukana. Tuoksuyliherkkyys tekee Anitan jokapäiväisestä elämästä vaikeaa.
Nenäontelon valtaa tuttu pistävä tunne. Anita terästäytyy hetkessä ja vilkaisee ympärilleen. Supermarketin kenkäosaston jalkineet seisovat hyllyillä uhkaavissa riveissä.
Anita tajuaa sillä silmäyksellä, mistä kohtaus on tällä kertaa peräisin. Käsi ehtii hädin tuskin singahtaa suun eteen, kun jalkineiden sisältämän kumin haju laukaisee massiivisen aivastuksen.
− Kumin haju on pahimmasta päästä. Kun nenää alkaa pistää, tiedän, että on päästävä äkkiä pois, Anita huokaa.
Happi loppuu
Edellä mainittu välikohtaus ruokakaupassa on tuttu tilanne tuoksuyliherkän Anitan arjessa. Ensimmäiset oireet hiipivät ilmoille 25 vuotta sitten.
Anitalle iski kesken kaiken julkisella paikalla tunne, että happi loppuu. Oli rynnättävä ulos raikkaaseen ilmaan.
Reaktion toistuessa yhä useammin Anita alkoi epäillä, voimakkailla tuoksuilla oli tekemistä asian kanssa.
− Vaihdoin kokeeksi deodorantin, pesuaineet ja muut tuotteet miedompiin versioihin. Kun oireet jatkuivat, aloin ostaa täysin hajuttomia tuotteita. Sitten myös muiden ihmisten hajut alkoivat haitata.
Ongelmana keinotekoiset hajut
Anitan tuoksuyliherkkyys on voimistunut vuosien saatossa tasaiseen tahtiin. Syytä herkkyyden kehittymiselle ei tiedetä varmasti. Anitalla on kuitenkin asiasta omat epäilyksensä.
− Äidilläni on osaltaan aivan mahdoton tilanne, ja viime vuosina myös 25-vuotias tyttäreni on alkanut oireilla.
Anita on oppinut kohtalotoveriensa tavoin tunnistamaan haastavat tilanteet ja välttelemään niitä parhaansa mukaan.
− Ongelma on keinotekoisesti tehdyissä hajuissa. Luonnon hajut, kuten ruusun tuoksu, eivät ärsytä samoin, korkeintaan joku voimakkaasti tuoksuva kasvi. Mutta en ylipäätään tuo ulkoa sisään kukkia.
Paniikki julkisella paikalla
Tuoksuyliherkän arki on täynnä haasteita, joita ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää. Ihmisten ympärillä leijuu voimakas hajustepilvi: on deodoranttia, hiuslakkaa, vaatteissa tuoksuvia pesuaineiden jäämiä.
− Kauppajonossa pukkaa kylmä hiki pintaan. Sydän alkaa hakata ja tuntuu, että oksennan siihen paikkaan. Se on kuin ahdistuskohtaus. Joskus olen jättänyt ostoskärryn jonoon ja juossut ulos, Anita kuvaa.
Kaupassa Anita kiertää pesuaine- ja kosmetiikkahyllyt kaukaa. Julkisissa kulkuneuvoissa suljettu tila tekee asian astetta haastavammaksi. Oksennuspussi on oltava aina matkassa.
− Nykyajan pesuaineet ovat niin voimakkaita, että hajut jäävät penkkeihin. Lisäksi ihmisissä on erilaisia hajuja. Pahinta on, kun ne sekoittuvat. Istut jossakin hetken ja tajuat, että on pakko vaihtaa paikkaa.
Suihkun kautta kotiin
Edes oma koti ei tarjoa pakopaikkaa ulkomaailman tuoksuilta. Ei ole tavatonta, että Anita heittää heti sisään tullessaan vaatteet pesukoneeseen ja menee suihkuun. Vielä vaikeampi paikka on tuoksuva vieras, joka jättää kotiin leimansa.
− Haju jää leijumaan ilmaan niin, että jos nuolaisen huulia, se maistuu suussa. Kädet ja kasvot on pestävä heti, ja huone on tuuletettava kunnolla.
− Myös kaikkien perheenjäsenten pitää ottaa huomioon tuotteita valitessa, että valitsevat todella tuoksuttoman tuotteen. Shampoot, hoitoaineet, deodorantit ynnä muut tuotteet valitaan yhdessä. Ensin luetaan tuoteselosteet, ja sitten vielä konkreettisesti nuuhkaistaan. Tuoksuton-merkintä ei vielä takaa mitään.
Satunnaisista ravintolailloista Anita selviää nauttimalla muutaman alkoholijuoman. Pieni hiprakka turruttaa aistit. Vapaaillan kalavelat maksetaan seuraavana aamuna.
− Kaikki illan hajut iskevät tajuntaan. Nokka on tukossa, silmät rähmivät ja naama tuntuu turvonneelta, eikä tämä johdu alkoholista. Suihkussa pitää käydä monta kertaa, ensimmäisen kerran jo yöllä.
Vähättely kirpaisee
Anitan onneksi hänen työpaikallaan konttorilla tuoksuallergiasta kärsiviä kärsiviä on muitakin, joten tilannetta ei tarvitse pohdiskella yksin. Silti Anita törmää tämän tästä vähättelyyn.
− Osa kavereista saattaa vähän loukkaantua, jos heille huomauttaa hajusteiden käytöstä, vaikka he tietävät asiasta. He eivät vaan ymmärrä, että toiselle asia voi olla iso ongelma.
− Työntekoa haittaavat myös muun muassa tulostimien ja kopiokoneiden värikasetit ja jopa kynät. Niissäkin on oma hajunsa.Lehteä lukiessa on varustauduttava monella nenäliinalla ja lehdet on pidettävä mahdollisimman kaukana itsestään. Painomuste aivastuttaa, silmät ja nenä vuotavat.
Tuoksuyliherkkyyteen ei ole tarjolla ihmelääkettä. Antihistamiini sekä vahva Burana helpottavat hieman pahimpia oireita. Lisähaasteena Anita on alkanut saada tuoksualtistuksen myötä migreenikohtauksia.
Kotoa poistuessa pelko iskee usein jo etukäteen. Mitä jos oksennan keskelle lattiaa?
− Tämän asian kanssa on vain tultava toimeen. Sitä yrittää välttää ihmispaljouksia, pärskii, niiskuttaa ja tuulettaa huonetta tarvittaessa.
− Joskus myös on tullut ajatus, että jos saisi hajuaistin kokonaan pois, se varmasti helpottaisi jokapäiväistä elämää itsellä ja myös lähipiirissä. Mutta sitten myös tulee mieleen, että jää paitsi jostakin: kirpeän talviaamun tuoksu, kevään ja kesän tuoksut nauttiessa aamiaista kuistilla... Nämä elämän pienet, mutta niin tärkeät nautinnot.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Jenni Kokkonen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.