Suomalaisella alppihiihdolla on yllättävänkin pitkät perinteet, mutta harva urheilija on ollut konkreettisesti nostamassa lajia maailman huipulle. Yksi näistä "aatelisista" on Mika Marila, joka päätti urheilu-uransa viime kauteen ja siirtyi rataporttien välistä niiden ulkopuolelle - valmentajaksi.
Kokemäen kova poika on nykyään Tahkon alppikoulun miehiä, sillä taskussa on ammattivalmentajan tutkinto. Helpolla ei 30-vuotias Marila ole elämässään päässyt, mutta mies on todella tyytyväinen olotilaansa.
- Paljon on ehtinyt kaikenlaista tapahtua urani aikana. Elämä kuitenkin hymyilee, luonnehtii Mika marilamaiseen tyyliinsä.
Mika Marila on sydämestään alppihiihtäjä, ja se kuvastuu kaikesta tekemisestä. Valituksen sanaa on vaikea kuulla koskaan hänen puheesta, ja niin uran kuin sen jälkeisenkin ajan hän on koko ajan elänyt mielestään haluamallaan tavalla. Omistautuen lajille. Onnellisena.
Perhe-elämä on alppigurun toinen elämän peruskivistä. Toinen lapsi syntyy Marilan perheeseen alkuvuodesta, ja eläminen Savossa alkaa toden teolla.
- Kyllä se on todella tärkeä, että kotiasiat on kunnossa. Ei kilpaurheilusta muuten tulisi mitään. Vuosi kerrallaan mennään nyt näissä valmennushommissa eteenpäin. Valmennan Tahkolla tehoryhmää, jossa kauden aikana vaihtuu laskijoita kuntotilanteesta riippuen, joten ryhmän koko vaihtelee. Tällä tavoin pyritään motivoimaan laskijoita. Nyt ollaan parhaillaan Rukalla treenaamassa kun alkukaudesta ei voi vielä omassa rinteessä laskea.
Omaa uraansa Marila muistelee erittäin positiivisella mielellä, ja mikäs on muistellessa. Urheilullisesti parasta antia ovat olleet Beaver Creekin (USA) maailmancupin pujottelun 6. sija (1999) ja Lillehammerin olympialaisten 12. sija (1994).
Lillehammerissa kääntyi tavallaan uusi lehti suomalaisessa alppihiihdossa, koska koko lajin tulevaisuus oli käytännössä silloin kahden miehen harteilla: Mika Marilan ja . Tilanne oli niin tiukka taloudellisesti, että silloinen lajijohtaja joutui pelaamaan uhkapeliä alppilajien tulevaisuuden kanssa. Onneksi miehet pärjäsivät! Leskinen on nykyään Suomen Hiihtoliiton alppilajien johtaja, joten turhaan ei silloinen valmentaja uskonut suojatteihinsa.
