Keittiön kenties karmivin yllätys löytyy monesti jauhokaapista.
Jauhokoisan ilmestyminen keittiöön tarkoittaa jauho- ja maustekaapin tuotteiden läpikäymistä ja poisheittämistä. Eikä riesasta ole silti välttämättä päästy eroon.
Jauhokoisan (Ephestia Kuehniella) toukka suosii vehnäjauhoja, mutta elää myös muissa tuotteissa. Jauhokoisat kulkeutuvatkin kotiin yleensä jauhopaketin matkassa, jonne leipomossa tai varastossa olevat jauhokoisat ovat munansa munineet.
Lisäksi Suomessa esiintyy myös keittiökoisaa, eli intianjauhokoisaa (Plodia interpunctella). Keittiökoisa kulkeutuu kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden ja makeistuotteiden mukana.
Jauhokoisan siivenkärkien väli on 2 cm. Etusiivet ovat lyijynharmaat ja niissä on poikittain tummia siksak -kuvioita.
Toukka on 2 cm pitkä, vaalea, pehmeäihoinen ja harvakarvainen. Selkäkarvojen tyvessä on tumma pilkku, joka puuttuu mm. keittiökoisan toukalta.
Intianjauhokoisan eli keittiökoisan siipien kärkiväli on 15 mm. Kirkkaanväristen etusiipien tyviosa on vaaleanharmaa, kärkiosa tiilenpunainen.
Toukka on 15 mm pitkä, vaaleankeltainen, selkäkarvojen tyvestä puuttuu tumma pilkku (vrt. jauhokoisan toukkaan). Toukan väri vaihtelee ravinnon mukaan.
vieraslajit.fi