Älä kadu elettyä elämää

Helmi päätti ryhtyä filosofiseksi. Kysymys katumisesta oli piirteiltään samantyylinen kuin klassinen kysymys siitä, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Helmi halusi selvittää lukijoiden asennetta elämään. Jos jotain on kaduttava, niin onko parempi katua asioita, joita on oikeasti tehnyt vai kenties asioita, joita on jättänyt tekemättä ja miksi?

Vastausten prosenttiosuudet jakaantuivat hyvin lähelle tasan. Ensimmäisen väittämän puolelle kallistui 50,6 prosenttia vastanneista ja jälkimmäistä kannatti 49,4 prosenttia. Perusteluissa kuitenkin ensimmäinen väittämä sai enemmän kannatusta.

On parempi katua sitä mitä on tehnyt

– Mieluummin katuu paria pikku mokaa kuin elämätöntä elämää.

– Jos kadun, on se parempi katua jotain mitä teki. En halua katua menetettyjä tilaisuuksia tai pelkuruutta, jolloin en ole tehnyt mitään. Rohkea.

– Kadun mieluummin tekemisiä, koska silloin olen kuitenkin elänyt. Jos katuisin jotain, mitä en ole edes tehnyt, olisi se todella tyhmää. Vee.

– Parempi katua sitä mitä on tehnyt, sillä se kaduttaa vähemmän kuin sellainen, minkä on jättänyt tekemättä. Miim.

– On parempi katua jotain, mitä on jo tehnyt, koska sitä ei saa tekemättömäksi. Sen sijaan, mitä katumaan jotakin mitä ei ole tehnyt, sen voi vielä tehdä. Näin.

– Miksi katuisin jotain mitä en ole tehnyt? Tekemättömät asiat johtuu olosuhteista tai samattomuudesta joten niitä ei liene syytä katua. Ei kaduta.

– Ainakin tietää mitä katuu, jos siinä sitten jotain oppisi. Vastaaja.

On parempi katua sitä mitä ei ole tehnyt

– Jos jotain ei ole tehnyt, voi vain jossitella sillä, mitä ehkä olisi tapahtunut. Sen sijaan jos jotain on tehnyt, siitä on lopun elämäänsä vastuussa. Itse kadun sitä, että minulla oli ennen avioliittoani useita seksipartnereita. Jos olisin ollut fiksu, niistä olisi ainakin 75 voinut jättää pois! Parempi pidättäytyä kuin katua! Moraali.

– Yleisesti ottaen on parempi katua jotakin tekemätöntä, kuin katua jotakin tehtyä, sillä tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tekemättömän voi tehdä. Tämä tietysti on yleistys, sillä jotkin asiat tai tilaisuudet ovat avoinna vain hetken tai mahdollisuus niiden tekemiseen hiipuu iän karttuessa ja ruumiin hiljalleen heiketessä. Mies69.

– Tekohetkellä voi tuntua, että on tekemässä oikeaa päätöstä, mutta lopputuloksena voi olla muutaman vuoden kuluttua onneton loppuelämä. Nimimerkillä eronnut ja jumissa ulkomailla lasten takia. Vasta lasten saamisen jälkeen tietää oman maan ja perheen arvon. Ja kun sinne ei enää koskaan pääse, vaan elää yh-arkea vieraassa maassa, jota ei tunne kodiksi, tulee väistämättä mieleen, kunpa olisin jättänyt väliin. Ennemmin kiikkustuolissa haikailisin sen perään, että "oisinpa mie sillon lähteny ulkomaille". Tämä varoituksena muille kaksikymppisille, joilla on vielä mahdollisuus tehdä toinen, järkevämpi päätös. Päätöksen vanki.

– Mielestäni on "parempi" katua sitä, mitä ei ole tehnyt, koska sen voi paremmin korjata. Joten katumus tässä asiassa on ns. hyödyllisempää kuin se, että katuisi jotain mitä on tehnyt. Tehtyähän ei saa tekemättömäksi, vaikka siitä tietysti oppii. Anni.

Vastaa tämän viikon kyselyyn täällä.

Koonnut: MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock