Aivoinfarkti voi aiheuttaa muutoksia ihmisen persoonallisuudessa, joskus jopa hyvin kummalla tavalla. Brasilialaismiehen uutisoidaan muuttuneen aivovaurion myötä hillittömän anteliaaksi hyväntekijäksi.
Livescience.com-sivusto kertoo 49-vuotiaasta brasilialaismiehestä, joka muuttui aivoinfarktinsa jälkeen ylitsevuottavan anteliaaksi jopa tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Miehen vaimon kirjoitetaan kertoneen lääkäreille, että mies saattoi esimerkiksi käyttää rahansa kadulla kohtaamiensa lasten kestitsemiseen limulla, karkeilla ja roskaruualla. Lopulta miehen kävi mahdottomaksi huolehtia omasta taloudestaan tai työpaikastaan suuryrityksen johtotehtävissä. Miehen tapaus on poikkeuksellinen, ja sitä käsitellyt raportti esiteltiin viime kuussa Neurocase -julkaisussa.
Aivoinfarktit voivat aiheuttaa erilaisia muutoksia niin persoonallisuudessa kuin käytöksessä, mutta brasilialaismiehen tapaus lienee ensimmäinen laatuaan, tohtori Larry Goldstein Duken yliopistosta kertoo. Aivoinfarkti aiheutuu, kun esimerkiksi veritulpan takia tai aivoverenvuodon johdosta aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Hapinpuutoksesta johtuva aivovaurio voi johtaa tunnetilojen muutoksiin, useimmiten masennukseen. Tunnetaan kuitenkin myös tapauksia, joissa seuraamuksena on ollut pakonomaista itkua tai naurua.
Goldsteinin mukaan käyttäytymismuutoksen laatu riippuu aivojen kärsimän vamman laajuudesta ja siitä, mistä kohtaa aivot ovat vahingoittuneet. Brasilialaismiehen liiallisen anteliaisuuden syy kiehtookin tutkijoita, sillä hänen tilansa on monella tapaa tutumpien häiriöiden kuten hamstraamisen ja sosiopatian vastakohta. Vastaavaa ylitsevuotavaa hyväntahtoisuutta on tavattu aiemmin esimerkiksi maanisista häiriöistä kärsivillä, tiettyjen Parkinsonin tautia hoitavien lääkkeiden käyttäjillä ja toisinaan muistisairailla. Miehen tapaus voi auttaa selvittämään, mitkä aivojen alueet vaikuttavat altruismin ja egoismin väliseen suhteeseen. Anteliaisuus ja itsekkyys puolestaan vaikuttavat sosiaaliseen motivaatioon ja päätöksentekoon.
Miehen saamat aivovauriot osuivat aivokuorenalaiselle alueelle, joka on yhdistetty normaalin käytöksen sääntelyyn. Vamman sijainti ei kuitenkaan välttämättä pysty ennustamaan mahdollisia käytösmuutoksia, sillä aivojen osat ovat verkostoituneet keskenään ja siten vamma voi vaikuttaa myös muihin alueisiin. Miehen aivoista otetut kuvat paljastivatkin, että verenkierto oli heikentynyt myös monissa muissa aivojen osissa, kuten esimerkiksi otsalohkossa. Nämä osoitetut yhteydet voivat selventää sitä, miten persoonallisuus aivoissamme muokkautuu.
Brasilialaismies kertoi tutkijoille kärsivänsä lisäksi masennuksesta, keskittymisvaikeuksista ja unohteluista. Tutkimuksen mukaan hänen oli myös hankala toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, ja hänen arvostelukykynsä oli alentunut.
Kaksi vuotta masennuslääkityksellä oltuaan mies koki itse parantuneensa, mutta hän toimi edelleen liian anteliaasti. Mies tunnisti muutokset omassa käytöksessään, mutta ilmeisesti häntä itseään ne eivät harmita. Tutkijoiden mukaan hän usein vain muistutti käyneensä lähellä kuolemaa ja haluavansa siksi olla iloisella tuulella. Samasta syystä hän ei myöskään kokenut tarvetta palata enää työelämään.
Lähde Livescience.com