Lapsesta jo kauan haaveilleella Marialla oli takanaan kaksi pitkää parisuhdetta, joissa mies ei ollut koskaan kypsynyt ajatukseen perheenperustamisesta. Nelikymppisenä oli aika ottaa ohjat omiin käsiin ja hankkia lapsi yksin. Siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä – melkein.
Maria haluaa kertoa tarinansa pitkästä matkasta äitiyteen opettavaisena esimerkkinä nuoremmille, jotka vasta pohtivat lapsen hankintaa.
– Ihmiset kuvittelevat, että kehitys on mennyt eteenpäin ja voimme hedelmöittyä entistä vanhempina. Minä ryhdyin tähän prosessiin 41 vuotiaana, ja se on aivan liian myöhään, Maria kertoo. Nyt hän on 44-vuotias ja odottaa onnellisesti kesällä syntyvää pienokaista – yksin.
– Minulla oli kaksi pitkää suhdetta takana, joissa olisin halunnut perustaa perheen. Kummassakin suhteessa mies ei ollut koskaan valmis siihen. Loppujen lopuksi huomasin, että nyt kerta kaikkiaan jos lapsen haluan, niin on ryhdyttävä hommaan yksin. Ei voi lähteä etsimään kolmatta miestä, joka ehkä haluaisi samaa.
Maria ei ollut oivaltanutkaan, että Suomessa myös yksinäinen nainen voi saada hedelmöityshoitoja. Ajatus sai alkunsa eräästä kahvilakäynnistä ystävän kanssa.
– Silloinen poikaystäväni oli käyttäytynyt taas aika lapsenomaisesti. Kaveri sanoi, että ihanko totta haluat tuon kanssa lapsia, sittenhän sinulla on kaksi lasta. Miksi et ryhdy itse hankkimaan sitä lasta?
Sanat kolahtivat. Maria soitti samalta istumalta ystävälleen, jonka tiesi käyneen hedelmöityshoidoissa. Aika klinikalle tuli varattua vielä samana päivänä. Olo tuntui helpottuneelta. Unelma edistyisi vihdoinkin.
Poikaystävä pysyi vuoden mukana yrittäen tukea Marian vauvaprojektia, mutta lopulta Maria halusi viedä asiaa eteenpäin rehellisesti aivan yksin.
Rankka tie raskauteen
Helsinkiläisellä yksityisklinikalla Maria tutkittiin sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja hoidoille näytettiin vihreää valoa.
– Ajattelin että menen klinikalle, ja sitten olen raskaana. Se ei todellakaan mennyt niin, Maria muistelee.
Marian järkytykseksi kävi ilmi, että hänen omien munasolujensa kautta raskaus ei tulisi onnistumaan.
– Vaikka olisit kuinka urheillut ja syönyt luomuruokaa, olet aivan samalla viivalla kuin muutkin. Siinä nelikymppisenä munasolut vain loppuvat.
Marian raskaus on pieni ihme, josta on kiittäminen paitsi mahdollisuutta hedelmöityshoitoihin myös sukusolujen lahjoittajia. Maria odotti lahjoitusmunasoluja yli puoli vuotta. Sittenkin raskaus onnistui vasta viidennellä hedelmöityskerralla. Hoidot ovat kalliita, joten ne rahoittaakseen hän joutui tekemään kahta työtä.
– Prosessin aikana ei oikein edes huomannut, miten rankkaa se oli. Sitten kun tärppäsi, niin huomasin olleeni jo aivan lopussa.
Alkuraskautta leimasi pelko keskenmenosta – siitä, että onni katoaisi sittenkin. Nyt ensimmäinen kolmannes on jo takana ja Marian unelma näyttää vihdoinkin toteutuvan.
Maria on onnellinen odottaessaan yksin.
– Kun katson taaksepäin pitkiä suhteitani, niin nyt mietin näin päin, että minun on helpompi olla yksin äiti ja yksin kasvattaa lasta. Nyt tämä tuntuu todella oikealta.
Lapsi tulee tuntemaan taustansa
Supertähti sai kaksoset yli nelikymppisenä, julkkis odottaa vauvaa lähellä 50-vuotissyntymäpäiväänsä, 47-vuotias näyttelijä on taas raskaana. Maria uskoo, että tällaisiinkin median kertomiin tarinoihin voi liittyä pakastettuja tai luovutettuja munasoluja, mutta aiheesta ei vain puhuta avoimesti. Vielä vähemmän puhutaan niistä, jotka eivät kaikesta huolimatta onnistu tulemaan raskaaksi.
– Lapsettomuudesta kärsivien ei tulisi syyllistää itseään. Ajattelin itsekin mitä on tullut tehtyä pieleen, mutta se ei auta. Loppujen lopuksi on kyse arpapelistä.
Maria haluaa, että hänen oman lapsensa varttuessa luovutettujen sukusolujen käyttöä tai hedelmöityshoitoja ei enää pidettäisi niin ihmeellisenä asiana. Hän aikoo myös kasvattaa lapsensa alusta pitäen tuntemaan tarinan syntymänsä taustalla, ilman asian mystifioimista.
– Terapeuttien ja tutkimusten mukaan kaikesta paras lapselle on, että kerrotaan alusta asti miten asia on, ettei lapsi opi tuntemaan, että hänen olemassaoloonsa liittyy jotain ihmeellistä ja salattavaa.
Kenties jonain päivänä Marian lapsi ottaa selvää luovuttajan henkilöllisyydestä.
– Moni pelkää (sukusolujen luovutusta), että se lapsi tulisi joku päivä oven taakse ja kutsuisi äidiksi. Se on turha pelko, sillä kasvattaja on se äiti. Naiset, jotka ryhtyisivät luovuttajaksi, tekisivät aivan suunnattoman palveluksen lapsettomille, Maria rohkaisee.
Munasolujen luovuttajista on Suomessa jatkuva pula. Maria haluaakin kiittää sitä luovuttajaa, joka mahdollisti hänelle äitiyden.