Onnellinen odottaja Maria, 44, ehti maksaa hedelmöityshoidoistaan yli 20 000 euroa, ennen kuin rahoille sai vastinetta. Hän on onnekas, sillä kaikilla ei ole varaa jatkaa yrittämistä.
Kuvittele, että suurin haaveesi olisi saada lapsi, mutta se ei onnistu ilman apua. Kärsit lapsettomuudesta ja aloitat toiveikkaana hedelmöityshoidot. Aluksi tuhansien eurojen maksaminen tuntuu pieneltä hinnalta asiasta, jonka arvoa ei voi edes rahassa mitata. Mutta entäpä sitten, kun olet laittanut hoitoihin jo kaikki säästösi, eikä lasta vain kuulu? Mistä rahat seuraavaan yritykseen, ja miten monta tarvitaan? Entä, jos siltikään et onnistu, ja olet pian paitsi lapseton myös varaton? Missä vaiheessa lapsesta tulee liian kallis hankinta?
Tämän kaltaisessa tilanteessa Maria, 44, oli vielä alle puoli vuotta sitten. Lapsettomuudesta kärsivä nainen oli hankkimassa lasta yksin, ja taloudellinen stressi teki muutenkin vaikeasta ajasta vieläkin tukalampaa.
– Kun olin yksin niitä hoitoja makselemassa, niin piti miettiä, mistä kaivaa roposet seuraavaan kierrokseen. Minun piti tehdä kahta työtä, mutta en halunnut luovuttaa, Maria muistelee.
Hän kävi hoidoissa yksityisklinikalla Helsingissä. Hoitojen hinta vaihtelee ja riippuu esimerkiksi siitä, käytetäänkö hoidoissa lahjoitettuja sukusoluja.
– Omilla munasoluilla keinoputkihedelmöityksen hinta per kerta on 3500 euroa, luovutusmunasoluilla 8000 euroa. Jos saat useamman munasolun kerralla luovuttajalta, ja ensimmäinen ei onnistu, jatko maksaa aina 1000 euroa.
Muutaman vuoden aikana Maria kulutti hoitoihin yli 20 000 euroa. Nyt hän odottaa iloisena pääsyä kunnalliselle puolelle synnyttämään.
– Eihän 20 000 ole mitään siinä vaiheessa, kun saat sen lapsen, mutta silloin se tuntuu suurelta kun alat prosessin aikana miettimään, miten paljon rahaa joudut ehkä kaatamaan vessasta alas. Onko tämä sen väärti, kun ei tiedä, onnistuuko.
Maria painottaa, että lapseen ei voi laittaa hintalappua.
– Koen, että minun hoitoni maksoivat sen yli 20 000, ei niin, että lapsi maksoi sen verran. Ei halua, että lapsi kokee koskaan, että hän olisi tullut minulle kalliiksi. Minun itseni hoitaminen niin, että tulin raskaaksi oli kallista puuhaa.
Esimerkkejä hedelmöityshoitojen hinnoista
Hintatiedot on kerätty Felicitaksen, Fertinovan, Väestöliiton ja Ovumian hinnastoista. Ne ovat suuntaa antavia, sillä esimerkiksi hintaan sisältyvien tutkimusten määrä vaihtelee. Hinnat ovat (jos sovellettavissa) omavastuuhintoja mahdollisen KELA-korvauksen jälkeen.
Inseminaatio: 395 – 428 e
Inseminaatio luovutetuilla siittiöillä: 707 – n. 966 e
Koeputkihedelmöitys (IVF): 1819 – 2371 e
Koeputkihedelmöitys luovutetuilla siittiöillä: alk. 2470, 2910 e
Koeputkihedelmöitys luovutetuilla munasoluilla: 5411– 6911 e
Alkioiden pakastus: 290 – 489 e
Pakastetun alkion siirto: 743 – 920 e
Lähteet Väestöliitto, Ovumia, Felicitas, Fertinova
Lapsettomien joukossa eriarvoisuutta
Maria ymmärtää hyvin, miksi hoidot maksavat. Ne vaativat paljon työtunteja, usein isopalkkaisilta erikoislääkäreiltä. Marian omaksi onnekseen hän ei itsekään ole kovin pienituloinen, joten hoito oli hänen kohdallaan mahdollista.
– Olen miettinyt, kuinka tällainen prosessi on eriarvoistava. Minä pystyin sen tekemään, mutta monet eivät yksinkertaisesti pystyisi. Tiedän monia, jotka ovat joutuneet keskeyttämään. He ovat laittaneet rajaksi vaikka 10 000 euroa, ja kun se on mennyt, ei ole enää taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa. Se on raakaa, Maria suree.
Monet hoidoissa epäonnistuneet eivät puhu kokemastaan, minkä Maria ymmärtää hyvin. Hän haluaa itse kertoa myös rahapuolesta avoimesti, sillä hän toivoo tarinansa herättelevän nuoria miettimään lasten hankintaa ajoissa. Edes hedelmöityshoidot ja suuret summat rahaa eivät takaa raskauden onnistumista.
– Vaikka olisit kuinka urheillut tai syönyt luomuruokaa, olet aivan samalla viivalla kuin muut. Nelikymppisenä munasolut vain loppuvat, Maria muistuttaa ja kehottaa hakeutumaan hoitoihin ajoissa.