Sosiaalisten tilanteiden pelko ilmenee etukäteen tuntuvana pelkona, epämukavuutena tilanteen aikana ja tilanteen jälkeisenä itsekritiikkinä. Psychology Today -verkkosivustolla kerrotaan, että totuttujen ajatusmallien muuttaminen auttaa ahdistuksesta irti pääsyssä.
Alla kuusi ongelmallista ajatusmallia sekä esimerkit siitä, millaisilla mietteillä ne voi korvata. Vinkkejä antoi psykologi Jeffrey Bernstein kollegansa Stanley Hibbsin seminaarin innoittamana.
”Olen tylsä. Ihmiset eivät pidä minusta. Olen heikompi tai huonompi kuin toiset.”
Ei, vaan: vaikka jotkut pitäisivät minua tylsänä, minä tunnen oloni paremmaksi, kun arvostan ainutlaatuisia ominaisuuksiani ja ihmisiä, jotka ehkä myös arvostavat niitä.
”Ihmiset ovat kriittisiä ja tuomitsevia ja etsivät aina virheitä ja heikkouksia”.
Ei, vaan: kaikilla on vikoja, myös minulla. Voin parhaiten, kun muistutan itseäni keskittymästä liikaa muiden minussa näkemiin virheisiin.
”On kauheaa, jos ihmiset ajattelevat minusta pahaa.”
Ei, vaan: edes kaikkein suosituimmista johtajista ja ihmisistä eivät pidä kaikki.
”Minun pitää olla sataprosenttisen itsevarma.”
Ei, vaan: ihailen niitä, jotka antavat itsensä näkyä inhimillisinä, ja voin suoda sen armon myös itselleni.
”Ihmiset tuomitsevat minut negatiivisesti, jos he näkevät, että pelkään.”
Ei, vaan: ahdistuneisuus on yleisin mielenterveysongelma yhteiskunnassamme. En ole yksin ja on okei, että välillä kamppailen ahdistuksen kanssa. Toiset eivät ehkä myönnä kamppailevansa tai peittävät ahdistuksensa epäterveellisillä asioilla. Voin rakastaa itseäni, ahdistuksenkin kanssa.
”Jos ihmiset ajattelevat minusta pahaa, he kertovat siitä muille.”
Ei, vaan: eniten merkitystä on sillä, että positiivisten arvojen mukaan eläminen auttaa minua tuntemaan oloni hyväksi. Myös se auttaa, kun muistutan itseäni poliitikoista, jotka valitaan vaaleissa uudelleen senkin jälkeen, kun heidän henkilökohtainen likapyykkinsä on pesty julkisuudessa.
Lähde: Psychologytoday.com