Agung-tulivuori purkautuu Balin saarella Indonesiassa. Viranomaiset ovat evakuoineet yli 40 000 ihmistä vuoren läheisyydestä ja vielä 100 000 ihmistä joutuu siirtymään kauemmas vuoresta. Viranomaiset ovat myös sulkeneet Balin kansainvälisen lentokentän. Lentokentän sulkeminen vaikuttaa kymmenien tuhansien turistien lentoihin. Kenttä on suljettuna ainakin vuorokauden.
Tulivuoresta on toistaiseksi kuultu vain vaimeita räjähdyksiä. Suurpurkauksen vaara on kuitenkin yhä olemassa, joskin se on asiantuntija, Helsingin yliopiston tutkijan Paavo Nikkolan mukaan varsin epätodennäköinen.
Vuori antoi elonmerkkejä itsestään jo syyskuussa, mutta viime päivinä höyrypilvet ovat muuttuneet yhä korkeammalle nouseviksi savu- ja tuhkapilviksi. Myös vulkaanisia mutavyöryjä on vyörynyt rinteitä alas.
– Tällä hetkellä ehkä todennäköisin skenaario no se, että pian saavutetaan purkauksen maksimi-intensiteetti ja siitä se alkaa pikkuhiljaa laimenemaan, Nikkola kertoo.
Myös erittäin voimakas räjähdyspurkaus on Nikkolan mukaan mahdollinen, mutta epätodennäköinen.
– On myös mahdollista, että tämä tästä vain vahvistuu ja vahvistuu ja sattuu erittäin voimakas räjähdyspurkaus, jollainen tapahtui vuonna 1963 Agungilla.
Vaarallisinta purkauksessa ovat Nikkolan mukaan niin sanotut pyroklastiset virrat.
– Ne ovat kaasuista ja kiviaineksesta koostuvia erittäin kuumia ja myrkyllisiä virtauksia, jotka virtaavat tulivuoren rinnettä alas. Lisäksi purkaus saattaa aiheuttaa niin kutsuttuja lahareita. Kyse on siitä, että tuhka vettyy ja aiheuttaa mutavyöryn kaltaisia massaliikuntoja, jotka sitten hautaavat ihmisasutusta alleen, Nikkola sanoo.
Ei merkkejä jättiläispurkauksesta
Nikkolan mukaan jättiläismäinen purkaus, joka räjäyttäisi koko vuoren, on erittäin epätodennäköinen. Indonesiassa sattui vuonna 1883 massiivinen Krakataun purkaus, joka on yksi historian tuhoisimmista. Nikkola ei usko, että Agung purkautuisi läheskään samanlaisella voimalla.
– Ei ole merkkejä vastaavasta. Tietysti erittäin harvinaiset tapahtumatkin ovat aina mahdollisia, mutta tällä hetkellä tämä purkaus ei näytä mitenkään poikkeuksellisen voimakkaalta. Näitä asioita on hyvin vaikea ennustaa, mutta [jättiläismäinen purkaus] olisi äärettömän epätodennäköinen.
Varoalue vuoren ympärillä on tällä hetkellä vajaat 10 kilometriä. Purkauksen ei tämänhetkisen tiedon mukaan uskota ulottuvan saaren turistialueelle, joka on saaren etelä- ja lounaisosissa. Agung sijaitsee Balin koilliskulmassa.
Agung purkautui edellisen kerran vuonna 1963. Tuolloin purkaus oli hyvin voimakas ja kesti yli kymmenen kuukautta. Yli 1600 ihmistä sai purkauksen seurauksena surmansa.
Nikkola sanoo, että nykyinenkin purkaus voi hyvin kestää kuukausia.
– Ihan hyvin voi kestää. Ei sillä ole mitään aikarajoitteita. En olisi yhtään yllättynyt.
Täydennetty ja korjattu juttua 28.11. kello 14.50, lisätty asiantuntija Paavo Nikkolan nimi jutun alkuun ja korjattu nimen kirjoitusasua jutun keskivaiheilta.