Suomalaisista 200 000 naista kuluttaa keskimäärin noin viinipullon verran alkoholia päivässä. Saman verran suomalaismiehiä juo puolestaan keskimäärin yhden ison kossupullon verran alkoholia päivässä.
– He siis juovat keskimäärin tämän määrän vuoden jokaisena päivänä. Luvut kertovat keskimääräisestä kulutuksesta eli joukkoon mahtuu niitä, jotka kuluttavat vieläkin enemmän. Toiset taas vastaavasti juovat vähemmän, tarkentaa THL:n erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.
Hänen mukaansa suurkuluttajien joukossa on paljon työssäkäyviä ihmisiä, jotka ryypiskelevät pitkin päivää. Heihin mahtuu ihmisiä kaikista sosiaaliluokista ja kaikilta koulutustasoilta.
– Ne, jotka kuluttavat isoja määriä, ovat saaneet harjoitella aika paljon, jotta heidän elimistönsä sietää sitä jollain tavalla. Määrät tarkoittavat sitä, että juominen on osa arkea. Olet humalassa suuren osan valveillaoloajastasi.
Tigerstedt sanoo, etteivät suurkuluttajat välttämättä ole kaikenaikaa hirveässä humalassa.
Sairauslomat ja tapaturmat sen kertovat
Runsas alkoholin kulutus tarkoittaa menetettyjä elinvuosia, tapaturmia ja sairauksia. Se näkyy kodeissa, leikkauspöydillä, työpaikoilla poissaoloina, hukkumisina ja tulipaloissa.
– Suomessa maksakirroosikuolemat ovat lisääntyneet, kun kulutus on ollut kansainvälisesti keskikorkealla tasolla jo 35 vuotta. Kun Suomessa vuonna 1960 juotiin puhdasta alkoholia keskimäärin kaksi litraa per henkilö vuodessa, ei meillä käytännössä ollut maksakirroosikuolemia lainkaan. Nykyään juodaan melkein viisi kertaa enemmän ja maksakirroosin aiheuttamien kuolemien määrä on lisääntynyt vuositasolla tusinasta tuhanteen.