Näyttelijä Youssef Asad Alkhatib aloitti näyttelijän uran ja suomen kielen opiskelun nollasta. Pian hän esittää Kansallisteatterin lavalla monologin suomeksi.
Näyttelijä Youssef Asad Alkhatib lähti sodan runtelemasta Syyriasta vuonna 2015 ja päätyi pakolaisena Suomeen pari vuotta myöhemmin, vain 16-vuotiaana.
Nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin, Alkhatib on oppinut suomen kielen ja astuu pian Kansallisteatterin lavalle monologillaan.
Teatterissa hän ei ollut käynytkään kotimaassaan Syyriassa, mutta näyttelijän työstä hän päätti heti Suomeen tullessaan.
– Tulin Kreikasta Suomeen YK:n sijoittamisohjelman kautta. Kun lentokone laskeutui Suomeen, päätin, että minä olen näyttelijä. Ei siis, että minusta tulee näyttelijä, vaan minä olen näyttelijä, Alkhatib kertoo.
Nuori mies otti rohkeasti yhteyttä suomalaisiin näyttelijöihin eri kanavien kautta.
– Laitoin sähköpostia ja viestiä melkein kaikille Suomen näyttelijöille. Jotkut auttoivat minua, jotkut eivät ole vieläkään vastanneet.
Alkhatib otti oitis yhteyttä saamiinsa teattereiden sähköpostiosoitteisiin.
– Laitoin niille tosi tyhmän CV:n, jossa oli pari kuvaa ja vähän tekstiä: "Olen Youssef – paljon energiaa, ei kokemusta", Alkhatib muistelee.
Yritteliäisyys palkittiin heti.
– Sain aloittaa Kansallisteatterissa heti samalla viikolla, kun tulin Suomeen. Olin siellä pienessä roolissa yhdessä näytelmässä ja minulla oli yksi lause: ”Voiko elää ilman toivoa?”
Alkhatibin taiteellinen lopputyö Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen linjalta on Hautakivi-monologi, joka esitetään Kansallisteatterissa toukokuussa.
Yhdestä lauseesta Kansallisteatterin lavalla on siis tultu kokonaiseen monologiin.
– Se on aika iso kunnia. Tuntuu jollain lailla voitolta, Alkhatib sanoo.