10 varhaista oiretta muistisairaudesta – älä koskaan sivuuta näitä vaaranmerkkejä

6:07
Muistisairauteen sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia. Videolla kerrotaan, millaisista oireista tulisi hakeutua lääkäriin.

Huoli omasta tai läheisen muistista on aina syy hakeutua tutkimuksiin. Vaikka muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, niiden oireita voidaan lievittää ja etenemistä hidastaa lääkityksellä.

Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauteen. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, vaskulaarinen eli verenkiertoperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat, kertoo Käypä hoito -sivusto.

Valtaosa muistisairauksista puhkeaa yli 80-vuotiailla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös varhain eli alle 65-vuotiaana alkava dementia on luultua yleisempää.

Muistisairauksien varhaiset oireet on helppo kuitata hajamielisyytenä tai liiallisen kuormituksen aiheuttamana uupumisena. Ajatus mahdollisesta muistisairaudesta aiheuttaa usein pelkoa ja jopa kieltämistä, ja ihminen saattaa arkailla tutkimuksiin hakeutumista.

Lääkärin vastaanotolle olisi syytä mennä aina, jos on huolissaan omasta tai läheisensä muistista. Muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta niiden oireita voidaan lievittää ja etenemistä hidastaa lääkityksellä.

Muistivaikeuksien lisäksi dementia voi näkyä sairastuneen käytöksessä ja persoonassa. Terveys- ja hyvinvointisivusto Prevention listasi muistisairauksien varhaisia vaaranmerkkejä, joita ei tulisi koskaan sivuuttaa.

1. Juuri opittujen asioiden unohtaminen

Muistisairauksille on tyypillistä, että uusien asioiden opettelu tuottaa huomattavia vaikeuksia. Esimerkiksi uuden kodinkoneen, puhelimen tai tietokoneohjelman käyttö ei onnistu selkeistä kirjallisista ohjeista ja lukuisista yrityksistä huolimatta.

Nimien unohtelua tapahtuu vanhetessa kaikilla, joten se ei yksistään ole dementian hälytysmerkki. Läheiset voivat huomata ongelmat, kun sairastunut toistaa samoja kysymyksiä ja tarinoita jatkuvasti tai unohtaa yksityiskohtia vastikään katsotusta televisiosarjasta. Huolestuttavaa on, jos asia vihjeidenkään avulla palaudu mieleen.

Vanhat taidot säilyvät uusia pidempään. Kerroimme aiemmin esimerkiksi 92-vuotiaasta muistisairaasta muusikosta, joka ei selviä taudin vuoksi arkisista askareista, mutta osaa edelleen soittaa ulkomuistista klassisia kappaleita.

2. Vaikeudet hoitaa raha-asioita

Vuonna 2020 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan taloustaitojen heikentyminen on yksi varhaisimmista muistisairauden merkeistä. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi laskujen maksamatta jättämisenä tai saman laskun maksamisena kahdesti.

Muistisairailla on usein ongelmia selvitä abstraktia ajattelua vaativista tehtävistä. Lisäksi heidän arvostelukykynsä saattaa olla heikentynyt, mikä johtaa rahan tuhlaamiseen tai jopa kohtuuttomien määrien lahjoittamiseen.

3. Tutuissa paikoissa eksyminen

Muistisairaus voi ilmetä eksymisenä tutussakin ympäristössä muistin sekä visuaalisen ja avaruudellisen hahmottamisen heikentymisen vuoksi. Ihminen voi joutua harhateille reitillä, jonka on kulkenut satoja kertoja.

4. Sekavuus vuorokauden ajasta ja päivistä

Muistisairaus voi näkyä erikoisena, vuorokauden aikaan sopimattomana käytöksenä, kuten aamiaisen syömisenä illallisaikaan. Neuropsykologian apulaisprofessori Elise Caccappolo Columbia University Irving Medical Center -tutkimussairaalasta kertoo Preventionille, että edennyttä muistisairautta potevat voivat myös herätä keskellä yötä ja pukeutua kuin valmistautuisivat alkavaan päivään.

Aluksi sairastuneella saattaa ilmetä vaikeuksia muistaa ilman kalenteria, mikä päivä on. Lopulta jopa vuodenajan ja vuoden tunnistaminen muuttuu haastavaksi.

5. Näköongelmat

Muistisairaus vaikuttaa aivoissa näköaistimuksia käsitteleviin osiin, minkä vuoksi sairastunut voi kärsiä näköongelmista, vaikka hänen silmänsä olisivat terveet.

Muistisairauteen liittyvä näön heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi kaatumisina, ajoturvallisuuden heikkenemisenä sekä vaikeuksina hahmottaa etäisyyksiä ja värejä. Dementoivat sairaudet, erityisesti Lewyn kappale -tauti, voivat aiheuttaa myös näköharhoja.

Koska ihmisten näkökyvyllä on taipumus heiketä ikääntymisen myötä, kannattaa näköongelmat tutkituttaa myös silmälääkärissä.

6. Sanojen unohtelu

Kielelliset vaikeudet ovat keskeisessä asemassa muistisairauden alkaessa ja oireiden edetessä.

Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi sanojen hakemisena ja unohteluna sekä puheen köyhtymisenä. Ihminen ei esimerkiksi löydä mielestään sanaa kellolle tai jääkaapille. Hänen lauseensa saattaa katketa kesken tai hän ei pysty ylläpitämään keskustelua.

Puheen ymmärtämisen heikentyminen tapahtuu yleensä myöhemmin sairauden edetessä.

7. Tavaroiden jatkuva hukkaaminen

Tavaroiden unohtelua sattuu jokaiselle. Terve ihminen tavallisesti kykenee palauttamaan mieleensä mahdolliset paikat, joihin esimerkiksi avaimet tai kaukosäädin olisivat voineet jäädä. Muistisairaudesta kärsivän voi olla vaikeaa tehdä vastaavaa päättelyä, mikä johtaa turhautumiseen ja epäilyihin varkaudesta.

Vainoharhaisuus saattaa olla Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita. Harhaluuloisuus heikentää tietoisuutta myös omista muistioireista, minkä vuoksi tällaisista oireista kärsivän, yksinasuvan henkilön diagnoosi viivästyy valitettavan usein.

8. Lukemisinnostuksen lopahtaminen

Lukemista rakastava ihminen voi muistisairauden myötä luopua harrastuksestaan, sillä hän ei enää kykene seuraamaan tarinaa tai muista, mitä edellisellä sivulla kerrottiin.

– Moni sanoo lukevansa enää lyhyitä artikkeleita. Se on huomionarvoista erityisesti, jos ihminen on aiemmin ollut innokas lukija, neuropsykologi Caccappolo sanoo Preventionille.

9. Vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

Vaikeudet seurata keskustelua ja tunnistaa ihmisiä voivat johtaa siihen, että muistisairas vetäytyy omiin oloihinsa. Hän saattaa etääntyä ystävistään ja välttää tilanteita, joissa on paljon ihmisiä.

Silmiinpistävää voi olla myös epäluuloisuus tai pelokkuus muita kohtaan.

10. Persoonallisuuden muuttuminen

Muistisairaus voi muuttaa ihmisen persoonaa. Etenkin otsa-ohimolohkorappeumat alkavat usein psyykkisillä oireilla sekä käytöksen muuttumisella. Ihminen saattaa olla aiempaa estottomampi, impulsiivisempi ja ärsyyntyneempi eikä hän tunne itseään sairaaksi. Muiden silmissä sairastunut voi olla jopa maaninen.

Masennus on usein muistisairauden ensimmäinen oire. Ihminen saattaa esimerkiksi itkeä, vaikka se ei ole ollenkaan hänelle tyypillistä. Masennuksen ja dementian yhteys on kuitenkin monisyinen: alavireisyyttä voi selittää myös samanlainen oirekuva, ja masennuksen myös tiedetään lisäävän muistisairauksien riskiä.

Toisaalta vaikeasta persoonallisuudestaan tunnettu saattaa muistisairauden myötä muuttua säyseäksi ja jopa herttaiseksi.

2:10
Tunnetko riskitekijät? Videolla kerrotaan, mitkä asiat altistavat pitkäaikaissairauksille.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja