Rääkätty pikkupoika kuoli vakaviin vammoihin Joensuussa – ja hänen kuolemaansa ei väitä tahalliseksi enää syyttäjäkään

Pojan äidin tuomiosta syyttäjä ja uhrin biologinen isä sen sijaan valittivat hoviin vaatien tälle rangaistusta törkeästä tai perusmuotoisesta pahoinpitelystä. Pojan äidin tuomio voi vielä koventua, mutta tahallisesta henkirikoksesta hänkään ei enää tuomiota saa. 

– Hovioikeus on sidottu siihen rikosnimikkeeseen, josta syyttäjä tai asianomistajat ovat valittaneet, eikä voi tuomita ankaramman rikosnimikkeen mukaan, kertoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Sen sijaan rangaistuksen mittaamisessa hovioikeus ei ole sidottu valittajan näkemykseen vaan voi määrätä kyseisen rikosnimikkeen syyksi lukiessaan joko ankaramman tai lievemmän rangaistuksen.

Syyttäjä Osmo Manninen vaati pojan isäpuolelle alun perin rangaistusta murhasta ja äidille rangaistusta taposta. MTV Uutiset kysyi syyttäjä Manniselta, miksei hän valittanut henkirikossyytteiden hylkäämisestä hoviin.

– En halua kommentoida sitä, minkä takia tein tai en tehnyt jotakin virkatoimea, Manninen vastaa.

Miksi et halua kommentoida tätä asiaa?

– Eiväthän asianomistajatkaan tuomiosta valittaneet. Käräjäoikeuden tuomio on jo tältä osin lähes lainvoimainen asia, joten ei minulla ole intresseissä sitä kommentoida.

Lue myös: Joensuussa väkivaltaisesti kuolleen 4-vuotiaan pojan isäpuoli valittaa – haluaa lyhyemmän tuomion

Oikeus piti törkeänä huolimattomuutena

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsoi, ettei pikkupojan polttaminen kiehuvan kuumalla höyryllä ja laajoja palovammoja saaneen, kuumeisen lapsen jättäminen ilman lääkärinapua ollut tahallinen henkirikos. Pojalta löytyi lisäksi vakavia sisäisiä vammoja, kuten verenpurkautumia sydämestä ja suoliliepeestä.

Oikeuden mukaan pikkupojan vammat aiheutti isäpuoli ja äiti jätti hankkimatta lapselleen apua. Käräjäoikeus katsoi teon isäpuolen osalta törkeäksi pahoinpitelyksi ja törkeäksi kuolemantuottamukseksi ja äidin kohdalta törkeäksi kuolemantuottamukseksi.

Isäpuoli ei aluksi ilmaissut tyytymättömyyttään tuomioon, mutta päätti valitusajan umpeutumisen jälkeen silti vaatia itselleen lievempää rangaistusta. Hänelle avautui mahdollisuus tehdä tämä vastavalituksessa, kun uhrin isoäiti vaati häneltä isompia korvauksia.

– Valituksen vastapuoleksi nimetty voi tehdä vastavalituksen mistä tahansa asiasta riippumatta alkuperäisen valituksen sisällöstä, syyttäjä Osmo Manninen avaa.

Manninen ei pidä kuitenkaan itsestään selvänä, että isäpuolen vastavalitus hyväksytään hovioikeudessa. 

– Minun mielestäni tilanne ei ole yksiselitteisesti niin, että isäpuoli katsottaisiin vastavalitukseen oikeutetuksi vastapuoleksi, jos isoäiti vaatii korvauksia. Mutta tämä asia jää oikeuden ratkaistavaksi, Manninen toteaa.

Lue myös: Rikostoimittajan kommentti: Ihmishengellä on monta hintaa – miksi syyttäjä luopui Joensuun murhasyytteestä?

Hovikäsittely piakkoin

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi helmikuun lopussa 26-vuotiaan Sebastian Halosen seitsemän vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeuteen naisystävänsä 4-vuotiaan pojan törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Pikkupojan äidin, 22-vuotiaan Muusa Rissasen, oikeus tuomitsi törkeästä kuolemantuottamuksesta, huumausainerikoksesta ja varkaudesta 3 vuoden 7 kuukauden vankeuteen.

Oikeus määräsi tuomion antamisen yhteydessä molemmat tuomitut vangittaviksi. Koska tuomioistuinten on käsiteltävä viipymättä vangittuina olevien asiat, pikkupojan kuoleman käsittely Itä-Suomen hovioikeudessa järjestettäneen syyttäjän arvion mukaan muutaman kuukauden sisällä.

– Joko ennen kesälomia tai heti niiden jälkeen, hän arvioi.

Mustelmainen ja vakavia palovammoja saanut pikkupoika löytyi kuolleena yksityisasunnosta Joensuun Rantakylästä vuosi sitten 8. kesäkuuta. Poika oli täyttänyt noin kaksi viikkoa aiemmin neljä vuotta.

Lue myös: MTV:n tiedot: Poliisilla ei varmuutta Saara Arvan löytymisestä – Mika Moringia ei vielä kuultu

Näistä rikoksista sarjasaalistaja Mika Moring on tuomittu – epäillään yhä kahdesta henkirikoksesta