Mainos
Mainos

Kumpi on oikeasti terveellisempää, lihaisa makkara vai prosessoitu kasvisruoka? Suomalaiset asiantuntijat vastaavat

Ultraprosessoidut ja runsaasti suolaa sekä kovaa rasvaa sisältävät kasvisruoat, kuten vegaaniset juustot ja leikkeleet, eivät välttämättä ole sen terveellisempiä kuin eläinperäiset versionsa. Niillä on kuitenkin sosiaalista merkitystä kasvissyöjille.

Ultraprosessoitu ruoka on yhdistetty tutkimuksissa esimerkiksi syöpään, lihomiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Kasvispainotteinen ruokavalio sen sijaan saattaa lisätä elinikää sekä pienentää syöpien ja sepelvaltimotaudin riskiä. Mutta miten on prosessoitujen kasviperäisten valmisteiden laita? Saako niitä syödä hyvillä mielin?

Ensiksi on hyvä avata termejä. Ultraprosessoidulla ruoalla viitataan teollisesti massatuotettuihin elintarvikkeisiin, jotka sisältävät paljon lisäaineita, säilöntäaineita, suolaa, kovaa rasvaa ja lisättyä sokeria sekä vähänlaisesti vitamiineja ja kuituja. Prosessoidun ruoan termi on sikäli epämääräinen, että käytännössä kaikkea ruokaa prosessoidaan jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän.

– Keittäminen ja paistaminenkin ovat prosessointia, huomauttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen Vegaaniliitosta.

Eineshyllyllä hätävaralounasta miettiessään tai leikkeleosastolla leivänpäällisiä ostaessaan on kuitenkin selvää, että tuotteille on tehty jotain muutakin. Yhä useammin hyllyllä on lihatuotteiden lisäksi niitä jäljitteleviä kasvisversioita, kuten vegaanisia mikropizzoja ja -laatikoita, juustoja, leikkeleitä ja nakkeja. Onko niiden valitseminen terveysteko?

Huomio kovan rasvan ja suolan määrään

Punainen liha on yhdistetty lukuisissa tutkimuksissa kohonneeseen syöpäriskiin. Luokitus johtuu esimerkiksi lihaa kuumentaessa syntyvistä karsinogeeneistä, kertoo ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen Turun Mehiläisestä. Myös punaisen lihan sisältämä hemirauta saattaa olla karsinogeeni, hän sanoo.

Prosessoidussa lihassa on lisäksi nitriittejä, jota käytetään lihavalmisteissa estämään mikrobien aiheuttamia hengenvaarallisia ruokamyrkytyksiä. Nitriittialtistuksen on epäilty lisäävän syövän, diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä, listaa Ruokavirasto sivuillaan. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia.

Lisäksi lihatuotteet sisältävät lähes poikkeuksetta paljon kovaa rasvaa ja suolaa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Prosessoiduista kasvisruoista terveydelle haitallisia ainesosia, kuten nitriittejä, ei löydy yhtä paljon kuin lihatuotteista. Täysin sumeilematta niitäkään ei tulisi ostaa.

– Esimerkiksi vegaanisissa juustoissa käytetään usein palmuöljyä tai kookosrasvaa, jotka ovat kovaa rasvaa, eivätkä mitenkään terveellisiä. Samalla tavalla niissä voi olla paljon suolaa, Karjalainen sanoo.

Eläintuotteita jäljittelevät kasvistuotteet voivat olla ravintosisällöiltään hyvin erilaisia, Vegaaniliiton Kaipiainen muistuttaa. Ne eivät myöskään vastaa läheskään aina ravitsemusmielessä sitä, mitä ne jäljittelevät. Esimerkiksi vegaanijuustoissa on usein vähän proteiinia, sillä ne koostuvat lähinnä rasvasta ja tärkkelyksestä. Joihinkin maitotuotteita jäljitteleviin vegaaniversioihin lisätään D-vitamiinia ja kalsiumia.

Kuluttaja voi itse tarkastella valmisteiden terveyttä muutaman luvun avulla. Terveyden kannalta elintarvikkeessa saisi olla kovaa rasvaa enintään 5 prosenttia ja suolaa enintään 0,8 prosenttia. Tämän lisäksi kannattaisi tarkastella, kuinka paljon tuotteet sisältävät nitriittiä ja fosforeita, joita käytetään enemmän lihatuotteissa.

Ainesosaluettelon pituus ei aina kerro terveellisyydestä

Kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyt perustuvat yleisesti vähäisempään kovan rasvan saantiin ja suurempaan ”hyvien” eli tyydyttymättömien rasvahappojen saamiseen ruokavaliosta. Lisäksi kasvisruokavaliosta saadaan tyypillisesti paljon kuituja, vitamiineja ja antioksidantteja.

Vegaanisesta ruoasta puhuttaessa esiin nousee usein kysymys proteiineista: onko vegaanin mahdollista täyttää ruokavaliollaan proteiinintarpeensa? Useimmiten lihasta löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot, mutta Karjalainen kertoo, että myös esimerkiksi soijasta saa välttämättömiä aminohappoja. Kun vegaani vielä huolehtii täyshyväviljojen saannista sekä monipuolisesta ruokavaliosta, ei hänellä ole hätäpäivää proteiinintarpeen täyttämisen kanssa.

Uusia kasviperäisiä proteiinin lähteitä tulee markkinoille tiuhaan. Monesti niiden ainesosaluettelo on verrattain pitkä ja sisältää omituisen kuuloisia ainesosia. Viime viikkoina on kohuttu esimerkiksi vegaanisista Boltsi-pyöryköistä. Ne sisältävät auringonkukan- ja pellavansiemeniä, kurpitsansiemenvettä, vettä, täysjyväkaurahiutaleita ja -kuituja, paahdettua sipulia, rapsiöljyä, mallastettuja täysjyväruishiutaleita ja -jauhoja, siirappia, vehnäjauhoja, jodioitua suolaa sekä psylliumia.

Vertailun vuoksi: nauta-sika jauheliha sisältää nautaa ja sikaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen parempi. Onko näin kasvi- ja lihavalmisteiden kohdalla?

Karjalainen sanoo, ettei ainesosaluettelon pituus ja ymmärrettävyys aina kerro tuotteen terveellisyydestä. Esimerkiksi Boltsi-pyörykät koostuvat pääosin terveellisistä ja luontaisista ainesosista, joilla saadaan tuotteeseen makua ja rakennetta.

– Ei kukaan halua mitään harmaata möykkyä syödä, Karjalainen toteaa.

Hän muistuttaa, etteivät lisäaineetkaan – pahamaineiset E-koodit – ole välttämättä epäterveellisiä. Lisäaineita valmistetaan myös luontaisista lähteistä, kuten porkkanasta, sitruunamehusta tai pihlajanmarjoista. Emulgointiaineetkin voivat hyvin luonnonperäisiä, kuten kananmunaa, Karjalainen sanoo.

Mieluummin Boltseja kuin makkaraa

Punaista lihaa tulisi terveytensä nimissä syödä enintään 500 grammaa viikossa – siis reilun jauhelihapaketin verran. Määrä täyttyy helposti muutamassa päivässä, jos syö kaksi lämmintä ateriaa, joilla molemmilla lihaa.

Prosessoidulle ruoalle ei ole samanlaisia saantisuosituksia, mutta esimerkiksi päiväkodeissa suositellaan syömään makkararuokia vain kerran kuudessa viikossa, Karjalainen kertoo.

– Mutta jos on Boltsi-pyöryköitä joka päivä toisena ruokana, niin en näkisi sitä ongelmana, Karjalainen sanoo.

Jos päivän toinen lämmin ateria koostuu sen sijaan ranskalaisista ja kasvisnakeista kannattaa miettiä valintojensa pitkäaikaisia vaikutuksia.

Vegaanisilla juustoilla ja leikkeleillä on sosiaalinen merkitys

Vaikka pitkälle jalostetut vegaaniset tuotteet, kuten juusto- ja leikkelevalmisteet, eivät ole välttämättä sen terveellisempiä kuin eläinperäiset versiot, ei niihin kannata suhtautua turhan kriittisesti, toteaa Vegaaniliiton Kaipiainen. Lihaa ja juustoa jäljittelevillä tuotteilla on sosiaalinen merkitys.

– Aina ei välttämättä haluta erottua joukosta vaikkapa pihatalkoiden grillihetkessä. Erityisen tärkeää tämä on kasvissyöjälapsille, että he saavat koulussa ja päiväkodissa mahdollisimman samannäköistä ruokaa kuin muutkin, Kaipiainen kertoo.

Tuttuja eläinperäisiä elintarvikkeita jäljittelevät vegaaniset tuotteet voivat myös houkutella sekasyöjiä kasvisruokien pariin. Jos lihapullat korvaa kasvispyöryköillä sekä terveys että planeettamme kiittävät.

***


Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja