Korona-aikana kiinnostus maallemuuttoa kohtaan kasvoi. Viimeisen parin vuoden aikana muuttovoittoisten kuntien määrä on lähes kolminkertaistunut. Samalla Helsinki ja Vantaa kokivat maansisäisen muuton osalta muuttotappiota ensimmäistä kertaa 70 vuoteen.
Paikallisen kehittämisen järjestö Suomen kylät vaatiikin nyt, että loput maaseutujen kyläkouluista säilytetään, jotta maaseudun elinvoimaa voidaan ylläpitää.
– Vuonna 2023 hallitusohjelmassa täytyy linjata lähikoululisästä, jolla pystytään tukemaan lähikouluja ja niiden saavutettavuutta, sekä lasten sivistysoikeudellisten oikeuksien toteutumista. Myös koulumatka-aikoja täytyy kohtuullistaa lähemmäksi EU:n suosituksia, jotka ovat puolitoista tuntia pienimmille oppilaille ja kaksi ja puoli tuntia isommille oppilaille, kertoo Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.
Samaan aikaan kuin pieniä kyläkouluja on lakkautettu, kaupungeissa kouluyksikköjen koot ovat entisestään kasvaneet. Tilastoissa ero on huomattava.
– Vielä vuonna 2010 alle sadan oppilaan kouluja oli vielä noin 1100, nyt niitä on 570. Samaan aikaan yli 500 oppilaan kouluyksiköitä oli 150, nyt niitä on yli 300, valottaa maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikan erityisasiantuntija Sami Tantarimäki.
Taustalla on oppilasmäärien pieneneminen monissa kunnissa, ja lakkautuksilla haetut säästötoimet. Silti Niilivuo haluaa haastaa säästöpuhetta.
– Oppilasmäärien pienentymisellä voidaan selittää vain noin kolmasosa koulujen lakkautuksista. Perusopetuksen menot ovat kasvaneet koko ajan, joten se ei näytä toimivan kuten on ajateltu, Niilivuo perustelee.
Maaseudun ”nousukausi” voisi olla avuksi lakkautusuhan alla toimiville kouluille, mutta nyt monilla pikkupaikkakunnilla on uusi haaste.
– Asuntoja ei meinaa löytyä tekijöille ja tulijoille, Tantarimäki paljastaa.
