Mainos

Yleisesti käytetty lisäaine osasyyllinen liikkumattomuuteen? Tutkijat: Saamme jopa kolme kertaa suositeltua suurempia annoksia

0:47
Videolta voi katsoa, miten ihmiset reagoivat, kun heille tarjotaan pussillinen lisäaineita.

Esimerkiksi lihatuotteissa ja kolajuomissa käytetty lisäaine fosfaatti saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan aiheuttaa runsaasti käytettynä fyysistä vetämättömyyttä. Yhdysvaltalaistutkimuksesta uutisoivat muiden muassa Neuroscience News- sekä Medical Xpress -sivustot.

Fosfaattia löytyy luonnostaan esimerkiksi pähkinöistä, kananmunista ja maitotuotteista. Fosfaatti on luuston ja hampaiden kunnolle tärkeä kivennäisaine, mutta liiallisen fosfaatinsaannin on arveltu olevan yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä munuaissairauksien pahenemiseen.

Circulation-lehdessä ilmestynyt tutkimus viittaa siihen, että runsaan fosfaatinsaannin haittapuolena on myös fyysinen vetämättömyys, joka johtaa vähentyneeseen liikunnan määrään ja sitä kautta potentiaalisiin terveysongelmiin.

Tutkijat: Yksi liikkumattomuutta selittävä tekijä 

Texasin lääketieteellisen yliopiston tutkijat uskovat, että laajasti limonadeissa, pakatuissa lihoissa ja muissa prosessoiduissa tuotteissa käytetty fosfaatti on yksi amerikkalaisten liikkumattomuutta selittävä tekijä.

Tutkijat arvioivat, että Yhdysvalloissa eniten myydyistä ruokatuotteista 40–70 prosenttia sisältää lisättyä fosfaattia. Tuotteisiin lukeutuvat muiden muassa kuivaruoat, pakasteateriat, pikaruoat ja leipomotuotteet. Näin ollen neljäsosa yhdysvaltalaisista saa kolme kertaa suositeltua suuremman annoksen fosfaattia päivittäin. Lääkärilehti huomauttaa, että lisäaineena käytetty vapaa fosfaatti imeytyy elimistöön tehokkaammin kuin esimerkiksi pähkinöistä saatu orgaaninen fosfaatti. 

Ruoasta löytyvät fosfaatit tunnistaa e-koodeista E338–E341. Fosfaattia käytetään esimerkiksi ruoan säilymisajan pidentämiseen.

Fosfaatin haitat havaittiin niin hiirillä kuin ihmisillä 

Tutkimuksen ensimmäinen osa tehtiin hiirillä. Terveet hiiret jaettiin kahteen ryhmään, jotka noudattivat samanlaista ruokavaliota – yhdellä poikkeuksella. Toisessa ryhmässä jyrsivät saivat ravinnostaan kolme kertaa enemmän lisättyä fosfaattia kuin verrokkiryhmään kuuluvat hiiret.

Kahdentoista viikon kuluttua tutkijat huomasivat, että paljon fosfaattia ravinnostaan saaneet hiiret viettivät verrokkejaan vähemmän aikaa juoksumatolla. Lisäksi hiirten hapenottokyky ja rasvanpolttokyky olivat heikentyneet. Fosfaattia kolminkertaisen annoksen saaneilla eläimillä havaittiin muutoksia yli 5000 geenissä, jotka ovat osana rasvanpolton ja aineenvaihdunnan prosesseissa.

Tutkimuksen toisessa osassa analysoitiin 1600 terveen aikuisen kunnosta saatuja tietoja. Osallistujien aktiivisuutta mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan. Kun laitteesta saadut tiedot yhdistettiin ihmisten verestä mitattuihin fosfaattitasoihin, korkeammat fosfaattipitoisuudet yhdistettiin vähentyneeseen rankkaan fyysiseen aktiivisuuteen ja suurempaan määrään paikallaoloa.

Tutkijat toivovat työnsä lisäävän tietoisuutta fosfaatin mahdollisista haittavaikutuksista niin kuluttajien kuin ruoantuottajien keskuudessa.

Fosfaatille ei ole asetettu turvallisen käytön ylärajaa. Aikuisille fosforin päivittäinen saantisuositus on 600 milligrammaa ja imetyksen aikana 900 milligrammaa.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja