Lääkärit varoittavat raportissaan: Nämä ruoista löytyvät kemikaalit voivat vaarantaa lasten terveyden

Videolla keskustellaan syövän ja ravinnon yhteydestä.

Pediatrics-julkaisussa esitelty raportti viittaa alati kasvavaan todistusaineistoon, jonka mukaan ruokateollisuudessa käytetyt kemikaalit voivat vaikuttaa haitallisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Raportin tekoprosessia johtanut lastenlääkäri Sheela Sathyanarayana on huolissaan siitä, etteivät viranomaiset puutu tarpeeksi lasten kemikaalialtistukseen. Siksi hän tutkijatovereineen kirjoitti huolta herättävän raportin elintarviketeollisuudessa käytettävien kemikaalien vaikutuksesta lapsen terveyteen.

The New York Times -lehden haastattelema American Chemistry Council -järjestön tiedottaja muistutti, että kemikaalit ovat välttämättömiä ruoan säilyvyyden ja turvallisuuden vuoksi.

Kemikaaleja löytyy elintarviketeollisuudesta runsaasti

Prosessoitu liha sisältää monesti nitriittejä ja nitraatteja. Kuvituskuva.

Suurinta huolta raportin tekijät kokivat seuraavista kemikaaleista:

Bisfenoli-A (BPA) on muoviteollisuuden laajasti käyttämä orgaaninen yhdiste, jota löytyy esimerkiksi lämpöpapereista, kuten kuiteista. BPA saattaa haitata lisääntymistä sekä hormonitoimintaa ja lisätä kehon rasvaa. BPA voi raportin kirjoittajien mukaan myös vaikuttaa lapsen hermostoon ja vastustuskykyyn.

Ftalaatit ovat laajasti muovien pehmentämiseen käytettyjä estereitä. Niille altistutaan pääasiassa ravinnon kautta, mutta osaksi myös suoraan muovi- ja hygieniatuotteiden kautta. Ftalaattien epäillään häiritsevän hormonitoimintaa, lisäävän lapsuusajan ylipainoa ja edistävän sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.

Perfluoratut aklyyliyhdisteet (PFAS-yhdisteet) ovat käytössä monissa eri kuluttajatuotteissa, kuten voipaperissa sekä ruokien pahvipakkauksissa, palonestoaineena sekä elektroniikassa. PFAS-yhdisteille altistutaan pääasiassa ravinnon kautta. PFAS-yhdisteet saattavat heikentää vastuskykyä ja hedelmällisyyttä sekä laskea lapsen syntymäpainoa. PFCS-yhdisteet voivat myös vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan, aineenvaihduntaan, aivojen kehitykseen sekä luuston kestävyyteen.

Keinotekoiset elintarvikevärit on raportin kirjoittajien mukaan linkitetty ADHD-tarkkaavaisuushäiriön lisääntyneisiin oireisiin.

Nitraatit ja nitriitit ovat luonnossa esiintyviä yhdisteitä, joita ihminen saa pääasiassa luontaisista lähteistä, kuten kasviksista ja talousvedestä. Nitriittiä ja nitraattiä käytetään myös säilöntäaineena esimerkiksi makkaroissa, nakeissa, lihaleikkeleissä sekä juustotuotteissa. Kyseinen kemikaali voi häiritä kilpirauhasen hormonitoimintaan ja veren hapenkuljetuskykyä. Nitraatit ja nitriitit on lisäksi linkitetty ruoansulatusjärjestelmän sekä hermoston syöpiin.

Altistusta voi vähentää myös kotioloissa

Raportin kirjoittajat suosittelevat lapsiperheille hedelmiä ja vihanneksia prosessoitujen ruokien sijaan. Kuvituskuva. 

Rapotin julkaisijat toivovat, että viranomaiset hyödyntäisivät elintarviketeollisuudessa käytetyistä kemikaaleista kerättyä dataa luokitellessaan ruokien turvallisuutta.

Myös perheille kirjoittajat ovat listanneet omat ohjenuorat, joiden avulla lapsen kemikaalialtistusta voi vähentää.

1. Suosi tuoreita tai pakastettuja hedelmiä ja kasviksia prosessoidun lihan sijaan. Neuvo kannattaa ottaa huomioon etenkin raskauden aikana.

2. Lämpö voi aiheuttaa BPA-yhdisteiden ja flataattien vuotamista ruokaan, joten ruokia ei kannattaisi lämmittää mikrossa muoviastioissa. Raportin kirjoittajat suosittelevat myös pesemään muoviastiat käsin astianpesukoneen sijaan.

3. Käytä mahdollisuuksien mukaan muovin sijasta lasista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja astioita.

4. Vältä flataatteja ja bisfenoleja sisältävien muovien käyttöä, ellei niissä ole merkintää biopohjaisuudesta.

5. Pese kädet huolellisesti ennen ja jälkeen ruoan koskemisen. Puhdista ne hedelmät ja vihannekset, joita ei voi kuoria.

Lähde: University of Washington, The New York Times

***