Kun Yksinäisenä Yrjönä (Lonesome George) tunnettu jättikilpikonna kuoli kesäkuussa Galapagossaarilla, suri maailma lajin katoamista. Yksinäisen Yrjön uskottiin nimittäin olleen alalajinsa Pintasaaren jättikilpikonnien viimeinen yksilö.
Eilen julkaistu tutkimus antaa kuitenkin toivoa siitä, että laji ei välttämättä olekaan kadonnut.
Tutkimuksen mukaan Galapagossaarilta löytyy ainakin 17 kilpikonnaa, joilla on yhteneviä geeniominaisuuksia Yrjön kanssa. Osa näistä voi olla jopa samaa sukua, kertoi Galapagossaarten kansallispuisto lausunnossaan.
Yalen yliopiston kanssa toteutetussa tutkimuksessa Galapagossaarilta tunnistettiin yhdeksän naaraskilpikonnaa, kolme urosta sekä viisi kilpikonnanpoikasta, joilla oli Pintasaaren jättikilpikonnien geenejä.
Tutkijat analysoivat yli 1600 DNA-näytettä, jotka oli otettu vuonna 2008 yhdeltä Galapagoksen saarelta ja vertasivat niitä Georgen DNA:han.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että saarella voi olla enemmänkin hybridilajeja ja jopa puhtaita Pintasaaren kilpikonnia.
Yksinäinen Yrjö löydettiin Galapagossaariin kuuluvalta Pintasaarelta vuonna 1972, jolloin sen alalajin luultiin jo kuolleen sukupuuttoon.
Ecuadorin rannikolta yli 1000 kilometrin päässä sijaitseva Galapagossaaret on saariryhmä, joka koostuu 13 vulkaanisesta pääsaaresta ja pienemmistä saarista.
Arvioiden mukaan saariryhmällä on aikanaan elänyt jopa 300 000 jättikilpikonnaa, mutta konnat kokivat suurkadon 1700- ja 1800-luvulla, kun muun muassa merirosvot ja valaanpyytäjät veivät niitä saarilta aluksilleen tuoreen ruuan lähteeksi.
Nykyään Galapagossaarilla elää arviolta 30 000–40 000 kilpikonnaa, jotka kuuluvat 10 eri lajiin.
(MTV3 - AFP)