Ydinvoiman jatkoaika nosti Saksan vihreät huikeaan suosioon

Viimeisimpien kansallisten kyselyjen mukaan vihreillä olisi jo noin 20 prosentin kannatus. Nousu on ollut huimaa, sillä viime syksyn parlamenttivaaleissa puolue keräsi vain 10,7 prosentin äänisaaliin.

Vihreiden uskotaan kasvattavan kannattajamääräänsä Saksan puolueista eniten Merkelin uusimman ydinvoimapäätöksen jälkeen. Porvarihallitus esitti maanantaina maan ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämistä keskimäärin 12 vuodella. Suunnitelman mukaan Saksan 17 ydinvoimalasta viimeinen suljettaisiin vuoden 2040 tienoilla.

Merkelin edeltäjä Gerhard Schröder ehti vuosituhannen vaihteessa sopia voimaloiden alasajosta vuoteen 2022 mennessä.

Vihreät ja sosiaalidemokraatit yrittävätkin nyt kaataa hallituksen esityksen. Opposition edustajat ja kymmenettuhannet ydinvoiman vastustajat aikovat kerääntyä ensi viikon lauantaina Berliinin kaduille suurmielenosoitukseen.

Valta voi vaihtua Berliinissä

Kaikkein suurin kannattajajoukko vihreillä onkin takanaan juuri Berliinissä. Mielipidemittausten mukaan puoluetta kannattaisi jo 27 prosenttia berliiniläisistä - siis enemmän kuin kaupunkiosavaltion hallitsevaa sosiaalidemokraattista Spd-puoluetta. Ensi vuoden vaaleissa Berliinistä voikin tulla Saksan ensimmäinen vihreiden johtama osavaltio.

Eteläisessä Baden-Württembergissä vihreiden kannatus on 24 prosentissa ja tasoissa Spd:n kanssa. Vihreiden suosiota on nostanut erityisesti se, että puolue on asettunut vastustamaan Stuttgartiin suunnitteilla olevaa uutta, jättikokoista rautatieasemaa.

Saksalaiset ovat kallistuneet oppositiopuolueita kohti innolla, sillä kansa on turhautunut kristillisdemokraattien ja liberaalien politiikkaan. Maan yleisradion ARD:n viimeviikkoisen kyselyn mukaan hallitukseen tyytymättömiä on peräti 81 prosenttia saksalaisista.

Jos parlamenttivaalit järjestettäisiin Saksassa nyt, saattaisivat hallituspuolueet joutua oppositioon ja päinvastoin. RTL-televisiokanavan tuoreen mielipidemittauksen mukaan kristillisdemokraattien ja liberaalien yhteiskannatus on nyt vain 35 prosenttia. Vihreitä, Spd:tä tai vasemmistoa puolestaan äänestäisi yhteensä 58 prosenttia, mikä takaisi vasemmistokoalitiolle ehdottoman enemmistön.

Uudistuminen takaa suosion

Vihreiden suosiota selittää ajankohtaisten asioiden lisäksi myös uudistumiskyky.

Puolue ei ole tehnyt kompromisseja uudistuvien energiavarojen puolustamisessa, mutta se on kuitenkin onnistunut imagonmuutoksessaan, jossa vasemmistoradikaaleista on kasvanut keskitien puolue. Ajat ovat muuttuneet vuodesta 1983, jolloin ensimmäiset vihreät kansanedustajat marssivat parlamenttiin ruukkukasvit kainalossaan.

Politiikan tutkijan Manfred Güllnerin mukaan niin Spd, kristillisdemokraattien Cdu kuin liberaalien Fdp:kin ovat yrittäneet viime vuosina vihertyä - tuloksetta.

- Kun ihmiset ovat kiinnostuneita esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä, on loogista, että äänestäjät kääntyvät alkuperäisen vaihtoehdon puoleen kopioiden sijaan.

(MTV3 - STT - Reuters)