Laivamoottoreita ja voimalaitoksia valmistavan Wärtsilän liiketoiminnan kannattavuus heikkeni viime vuoden lopulla.
Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä tehtävään, kun yhtiön hallituksen uudet jäsenet valitaan. Myös Kaj-Gustaf Bergh ilmoitti jättäytyvänsä ulkopuolelle.
Wärtsilän loka-joulukuun vertailukelpoinen liikevoitto laski 202 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 226 miljoonaa euroa.
Tulos heikkeni, vaikka Wärtsilän liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihtoa kertyi noin 1,7 miljardia euroa.
Viimeisen vuosineljänneksen tilauskertymä laski 17 prosenttia vertailukaudesta.
Projektien kulut karkasivat
Konsernijohtaja Jaakko Eskolan mukaan Wärtsilän viime vuotta leimasivat vaikea kysyntäympäristö ja heikko taloudellinen tulos. Wärtsilän tulosta kurittivat toisella vuosipuoliskolla projektien kustannusylitykset, jotka johtuivat muun muassa kustannusarvioissa käytetyistä virheellisistä oletuksista ja puutteista riskien tunnistamisessa.
Syyskuussa Wärtsilä joutui antamaan tulosvaroituksen, jossa se ennakoi vuoden 2019 tuloksensa jäävän noin 150 miljoonaa euroa odotettua heikommaksi.
Wärtsilän koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 457 miljoonaa euroa. Se oli noin viidenneksen eli 120 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018.
Wärtsilä kävi viime vuonna läpi kahdet yt-neuvottelut. Niissä vähennettiin Suomessa yhteensä 170 työntekijää.