Aravavuokra-asuntojonoissa oli vuoden 1999 lopussa yli 107 000 hakijaruokakuntaa. Hakijoista suurin osa, noin 76 000 hakijataloutta, jonotti aravavuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduilla. Kasvukeskusten hakijajonot kasvoivat vuodesta 1998 lähes 3 000 hakijalla, kun taas muualla maassa hakijoita oli 2 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa jonossa olevista hakijoista oli noin 26 000 eli noin 25 prosenttia. Näistä valtaosa, lähes 18 000 hakijaruokakuntaa, oli pääkaupunkiseudulla, missä erittäin kiireellisten hakijoiden osuus hakijoista oli yli 40 prosenttia.
Vuoden 1999 aikana aravavuokra-asuntoa haki yli 211 000 ruokakuntaa, joista asunnon sai noin 73 000 eli runsas kolmannes hakijoista. Kasvuseuduista kireimpänä tilanne on jatkunut pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla, missä aravavuokra-asunto järjestyi vain viidennekselle hakijoista. Turun ja Oulun seuduilla asunnon saaneita oli noin 40 prosenttia hakijoista.
Helpointa arava-asunnon saanti on Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa, missä yli puolet hakijoista sai asunnon. Myös Etelä-Karjalassa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa aravavuokra-asunnon saaneita on lähes puolet hakijoista.
Vaikeinta aravavuokra-asunnon saaminen oli yhden henkilön talouksille, joita hakijoista on yli puolet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhden henkilön talouksia hakijoista oli noin 31 000 (lähes 53 prosenttia hakijoista) ja asunnon sai runsaat 3 700 taloutta eli vain 14 prosenttia. Haettavana olleista aravavuokra-asunnoista vain runsas viidennes on yksiöitä.