Mainos

Voiko influenssarokotteesta saada influenssan? Asiantuntijat perkaavat myytit

Voiko influenssarokotteesta saada influenssan? Mistä tietää, sairastaako influenssaa vai flunssaa? Miten influenssa tarttuu? THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen ja ylilääkäri Hanna Nohynek perkaavat läpi kuusi influenssamyyttiä.

”Influenssarokotteesta voi saada influenssan.”

Ei pidä paikkaansa.

Pistettävä influenssarokote ei sisällä eläviä viruksia eikä siten voi aiheuttaa influenssaa.

Rokote käynnistää niin sanotun inflammaatio- eli tulehdusreaktion. Joillakin ihmisillä siihen voi kuulua esimerkiksi kuumetta, riippuen elimistössä ennestään olevista vasta-aineista ja muista yksilöllisistä ominaisuuksista.

Tavallisimmat rokotuksen jälkihaitat ovat pistospaikan kipu, punoitus ja turvotus.

”Influenssarokotetta ei tarvitse, jos on jo sairastanut influenssan edellisellä influenssakaudella.”

Ei pidä paikkaansa.

Sairastettu tauti – tai aiemmin annettu rokote – ei anna pitkäkestoista suojaa, sillä influenssavirus on poikkeuksellisen muuntautumiskykyinen. Maapalloa kiertäessään virus muuntuu ja samalla pyrkii koko ajan myös väistämään väestön immuunisuojaa. Juuri tämän jatkuvan muuntautumisen takia influenssarokotteen viruskoostumusta joudutaan päivittämään vuosittain. Rokotteen virussuositus annetaan kaksi kertaa vuodessa erikseen pohjoiselle ja eteläiselle pallonpuoliskolle.

On kuitenkin olemassa sellainen asia kuin ristisuoja. Otetaan esimerkiksi sikainfluenssavirus eli pandeeminen influenssa A -virus: vanhemmat ihmiset eivät sairastuneet siihen yhtä paljon kuin nuoremmat siksi, että sikainfluenssavirus muistutti espanjantautivirusta ja sen jälkeläisviruksia, joita vastaan vanhemmilla ikäluokilla oli aikaisempien sairastumisten johdosta immuunijärjestelmään tallentunutta muistia ja suojaa.

Kannattaako influenssakaudella pitää hengitysmaskia?

Hengitysmaski voi estää isojen pisaroiden pääsyä hengitysteihin, mutta pieniä pisaroita se ei välttämättä estä. Suoja on siis osittainen, ei täydellinen.

Suojaimen käyttö on perusteltua terveysasemilla ja sairaaloissa hengitystieinfektioista kärsivien potilaiden hoidossa, kun pyritään estämään muiden samassa tilassa olevien henkilöiden sairastuminen.

Ristisuoja ei välttämättä suoraan estä tautia, mutta se voi lieventää taudin oireita tai kestoa.

”Maallikko ei voi tietää ilman kokeita, sairastaako influenssaa vai flunssaa.”

Pitää paikkansa.

Influenssan oireet ovat yleensä rajummat kuin tavallisessa nuhakuumeessa eli flunssassa. Toisaalta influenssatartunta voi olla myös lähes tai täysin oireeton.

Itse asiassa minkään flunssataudin aiheuttajasta ei voida sanoa mitään varmaa ilman laboratoriotestejä. Silloin, kun on influenssakausi, on liikkeellä paljon muitakin hengitystieviruksia.

Influenssa on järkevää testata, jos on jokin perussairaus, joka voisi tehdä influenssasta kyseiselle henkilölle hyvin vaarallisen. Tällöin voidaan aloittaa viruslääkitys ja estää taudin leviäminen muihin esimerkiksi sairaalassa tai hoitokodissa.

”Influenssarokotus suojaa varmasti influenssalta.”

Ei pidä paikkaansa.

Oikeastaan mikään rokote ei tarjoa sataprosenttista suojaa. Aina on ihmisiä, joille suojaa ei syystä tai toisesta muodostu riittävästi.

Jos rokotettu ihminen sairastuu influenssaan, hänen oireensa jäävät kuitenkin keskimäärin lievemmiksi kuin rokottamattoman. Sairaalaan tai tehohoitoon influenssan takia joutuvista valtaosa on rokottamattomia. Se kertoo siitä, että rokote suojaa, muttei täydellisesti.

Influenssarokote on kaikista Suomessa markkinoilla olevista rokotteista haastavin juuri siksi, että sen suojateho vaihtelee ikäryhmittäin ja kausittain ja on muiden rokotteiden tehoon verrattuna keskimäärin alhaisempi.

Kun Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut, mitä viruksia rokotteen pitää kattaa, menee vielä puoli vuotta ennen kuin rokotetta aletaan antaa ihmisille. Tuon puolen vuoden aikana virus tai virusten valtasuhteet ehtivät muuttua niin, että jokin virus voikin nousta tarpeeksi elinvoimaiseksi tartuttaakseen ihmisiä laajalti rokotuksesta huolimatta. Influenssavirusten saavuttaessa Suomen rokotteen antama suoja ei siis välttämättä ole enää optimaalinen.

Rokotteiden kehittäjät ja valmistajat tekevät paljon töitä parempien ja kattavampien rokotteiden saamiseksi, mutta työ on osoittautunut paljon haastavammaksi kuin kukaan olisi koskaan osannut ajatella. Käytämme siis niitä rokotteita, joita käytettävissä on – tietäen, että niiden suojateho vaihtelee kausittain.

Tyypillistä on, että nuorilla ja terveillä aikuisilla rokotteet toimivat hyvin, mutta eivät niin hyvin pienillä lapsilla tai iäkkäillä tai ihmisillä, joilla immuniteetti on alentunut jonkin sairauden tai lääkityksen takia. Tämän vuoksi myös riskiryhmäläisten lähipiirin rokottaminen on tärkeää.

”Influenssa tarttuu vain oireiselta ihmiseltä.”

Ei pidä paikkaansa.

Ihminen voi erittää influenssavirusta jo noin vuorokauden ennen oireiden ilmaantumista. Kaikkiaan aikuinen ihminen erittää virusta noin viikon ajan oireiden alkamisesta, lapsi vielä pidempään. Tämä tekee tartuntaketjujen katkaisemisesta hyvin haastavaa.

Suurimmillaan influenssaviruksen määrä ylähengitysteissä on yhden–neljän päivän ajan influenssan oireiden alkamisesta, ja silloin myös tarttuvuuden arvioidaan olevan korkeimmillaan.

Influenssavirus tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, siis esimerkiksi niin, että virusta kantava ihminen yskii tai aivastaa lähietäisyydellä. Tyypillisessä tilanteessa sairastunut yskii julkisessa kulkuneuvossa käteensä ja koskee samalla kädellä johonkin kahvaan, josta joku toinen ottaa heti perään kiinni ja koskee sitten omia silmiä, nenää tai suuta.

Riippuu muun muassa pinnasta ja ympäristön muista olosuhteista, kuinka kauan virus säilyy siinä elinkykyisenä eli tartuttavana – joidenkin tutkimusten perusteella tunteja, joidenkin jopa päiviä. Useista päivistä ei kuitenkaan puhuta. Influenssaviruksen tartuttavuus ei esimerkiksi ole mitenkään verrattavissa hyvinkin kauan elinkykyisenä säilyvään, ripulin aiheuttavaan norovirukseen.

On myös näytetty, että influenssavirus säilyisi paremmin ollessaan liman ympäröimä, jolloin se ei pääse kuivumaan.

”Jos pesee käsiä ahkerasti, säästyy varmasti influenssatartunnalta”.

Ei pidä paikkaansa.

Todennäköisyys saada tartunta kyllä pienenee käsienpesun ansiosta, mutta oleellista on sekin, miten kätensä pesee ja kuivaa. Nopea huuhtaisu ei riitä, vaan kädet on todella käytävä perusteellisesti saippualla läpi ja kuivattava huolellisesti.

Äskettäin tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa tutkittiin influenssaan sairastuneiden ihmisten hengitysilmaa. Tutkimuksen väittämä oli, että influenssavirusta olisi myös hengitysilmassa eli että tartuntaan ei välttämättä tarvitsisi edes aivastuksesta lähteviä pisaroita. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka tartuttavia tällaiset ilmassa leijuvat pisarat mahdollisesti ovat.

Kannattaako influenssarokotus ottaa?

Kannattaako influenssarokote ottaa – ylipäätään tai silloin, kun epidemia on jo käynnistynyt? Miksei influenssarokote aina toimikaan? Mitä eroa on julkiselta ja yksityiseltä puolelta saatavassa influenssarokotteessa? THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek vieraili Huomenta Suomessa tammikuussa 2018.

6:03

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.