Mainos

Voiko hirven kaataa nuolella? Harrastajat iloitsevat suunnitelmista sallia isojen sarvipäiden jousimetsästys – "Nuoli läpäisee hirven kuin luoti"

1:40
Jousella on vuodesta 2017 lähtien saanut metsästää muun muassa valkohäntäpeuroja ja villisikoja.

Hirvenmetsästys jousella voi olla mahdollista jo ensi syksynä, jos maa- ja metsätalousministeriöstä maanantaina lausuntokierrokselle lähtenyt asetusluonnos hyväksytään.

Jousimetsästyksen suosio on lisääntynyt viime vuosina, kun vuonna 2017 pienten hirvieläinten, kuten valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeurojen, sekä villisikojen ja muflonien metsästäminen jousella sallittiin.

Nyt maa- ja metsätalousministeriö esittää metsästysjousen käytön sallimista myös hirvenmetsästyksessä. 

Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula kertoo MTV Uutisille, että muutoksella tuettaisiin jousimetsästyksen kasvavaa suosiota ja erätalouden toimintaedellytyksiä.

– Todennäköisesti muutos tuo uusia ihmisiä metsästysharrastuksen pariin, Nikula sanoo.

Samalla muutoksella helpotettaisiin Nikulan mukaan hirvien aiheuttamien vahinkojen torjuntaa esimerkiksi asutuksen lähellä, missä metsästyskiväärillä ampuminen ei olisi mahdollista.

Jousella metsästäminen edellyttäisi metsästäjätutkinnon suorittamista ja riistanhoitomaksun maksamista, kuten mikä tahansa muukin metsästys.

Jousimetsästys vaatii aikaa

Jousimetsästyksen harrastajille uudistus olisi mieluinen.

Suomen Jousimetsästäjäin liiton hallituksen puheenjohtajan Antti Saarenmaan mukaan jousella metsästäminen poikkeaa ampuma-aseella metsästämisestä.

– Ampumamatkat ovat rajallisia, joten jousimetsästäjältä vaaditaan paneutumista ja aikaa riistaeläimen seuraamiseen ja ymmärtämiseen, mutta toki myös hieman tuuria, kuten kaikessa metsästämisessä. Näitä vaaditaan, jotta riistaeläintä pääsee riittävän lähelle, Saarenmaa sanoo.

Saarenmaan mukaan jousimetsästäjä joutuu näkemään usein vaivaa onnistumisten eteen enemmän, mutta onnistumiset ovat sitä palkitsevampia. 

Metsästyksen kohokohta ei ole se, kun vedetään liipaisimesta, vaan kun onnistutaan pääsemään hallitusti riistatilanteeseen ja lähelle riistaeläintä, Saarenmaa sanoo.

Huolena eläinten hyvinvointi

Eläinsuojelujärjestöt vastustivat isokokoisten eläinten jousimetsästyksen sallimista vuonna 2017, koska järjestöjen mukaan jousimetsästyksessä osumatarkkuus voi olla heikompi kuin ampuma-aseella metsästettäessä, jq näin jousimetsästys voisi aiheuttaa enemmän riskejä eläinten hyvinvoinnille.

Nikula kertoo, että tämä näkökulma otetaan huomioon lainsäädännössä esimerkiksi säätämällä ominaisuudet, jotka hirven ampumiseen käytettävän jousiaseen ja nuolen tulee täyttää.

– Näin varmistetaan, että metsästykseen käytetään riittävän tehokkaita välineitä. Lisäksi metsästäjän on suoritettava ampumakoe, jos aikoo metsästää hirveä jousella, Nikula sanoo.

Nuoli toimii kuin luoti

Saarenmaan mukaan yleisin hirven jousimetsästyksen esiin nouseva kysymys on juuri se, kuoleeko hirven kokoinen eläin nuoleen.

– Nuoli läpäisee hirven kuin luoti, mutta luoti on tehty laajenemaan ja tekemään haavakanavan. Nuolessa metsästyskärki tekee haavakanavan, Saarenmaa selittää.

Suomen jousimetsästäjäin liiton verkkosivuilla mekanismia selitetään tarkemmin. Liiton mukaan osuma riistaeläimen keuhko- ja sydänalueelle aiheuttaa nopean verenhukan, joka johtaa riistaeläimen taintumiseen ja kuolemaan samaan tapaan kuin ampuma-aseilla metsästettäessä.

Jousiaseella metsästettäessä oikea osuma-alue on sama kuin muillakin aseilla, ja se käydään läpi metsästäjäkoulutuksessa. Suomen jousimetsästäjäin liitto on myös järjestänyt Suomen Metsästäjäliiton kanssa jousimetsästyskoulutuksia.

Saarenmaan mukaan myös liiton saamat kansainväliset tilastot ja muun muassa pohjoisamerikkalaisista oppailta ja asiantuntijoilta saadut tiedot näyttävät, että hirvien pakomatka ei ole pidempi jousimetsästyksessä kuin ampuma-aseella ammuttaessa.

Pitkä riistaeläimen pakomatka kertoisi siitä, että osuma ei ole tainnuttanut eläintä nopeasti.

Jousi ei sovi nopeaan ajojahtiin

Toiset yleiset väärinkäsitykset liittyvät Saarenmaan mukaan jousen käyttöön metsästysvälineenä.

– Jousi ei sovellu nopeisiin ajojahteihin ja tilanteisiin, mutta ei jousella edes lähdetä sellaiseen tilanteeseen, Saarenmaa toteaa.

Suomessa lainmukaisia jousia ovat sellaiset jousityypit, joita pidetään käsin vireessä. Tällaisia ovat esimerkiksi taljajousi ja perinteiset vastakaari- ja pitkäjouset.

Suomen jousimetsästäjäin liitto muistuttaa kotisivuillaan, ettei kiväärimallisella tukilla ja liipaisimella sekä vaakatasoon asetetuilla lavoilla varustettu jalka- eli varsijousi ole metsästyslaillinen ase Suomessa.

Yli 1000 suorittanut ampumakokeen

Saarenmaan mukaan hirven jousimetsästäminen on yleistä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, vaikka Suomessa jousi on aiemmin mielletty enemmän pienriistan pyyntivälineeksi.

– Hirvi on Suomen merkittävin riistaeläin. Hirven jousimetsästyksen salliminen mahdollistaisi jousimetsästyksen isommalle osalle suomalaisista metsästäjistä, Saarenmaa sanoo.

Saarenmaan mukaan kaksi valkohäntäpeuran jousimetsästyksen ensimmäistä kautta ovat menneet hyvin, ja aktiivisimmat yksittäiset metsästäjät ovat metsästäneet jopa 30 peuraa kauden aikana pelkästään jousella.

– Jousella metsästetyt kokonaiskaatomäärät valkohäntäpeuran kohdalla pyörivät arviolta tuhansissa yksilöissä, Saarenmaa kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan yli tuhat ampujaa on suorittanut vuoden 2017 jälkeen pienten hirvieläinten jousimetsästykseen vaaditun ampumakokeen.

Voimaan huhtikuussa

Hirven metsästämisen jousella sallivan asetuksen on tarkoitus tulla voimaan huhtikuu alussa.  Maa- ja metsätalousministeriö kerä lausuntoja asetusluonnoksesta 25. helmikuuta asti.

Hirvenmetsästys jousella olisi mahdollista samojen metsästysaikojen puitteissa kuin metsästäminen ampuma-aseellakin, eli ensimmäisen kerran hirvimetsälle voisi päästä jousen kanssa ensi syksynä.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja