Mainos

Villisikakanta lisääntyy rajusti ja kolarit sen myötä: "Jos 200-kiloinen karju jää kolarissa henkiin, se on aggressiivinen ja voi todella käydä päälle"

Kasvava villisikakanta voi aiheuttaa useita erilaisia ongelmia, kuten kolarien ja peltotuhojen määrän kasvua. Lisäksi pelkona on afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen. Onnettomuustilastoissa kannan kasvu näkyy erityisesti Uudellamaalla.

Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa on noin 3000 villisikaa, kertoo riistasuunnittelija Ohto Salo Riistakeskuksesta. Määrä on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Vuonna 2010 villisikojen määräksi arvioitiin vain 300-400 sikaa.

Luonnonvarakeskus kartoittaa Suomen villisikakantaa hirvenmetsästäjien avulla kerätyillä havaintotiedoilla. Arvio 3000 villisiasta on peräisin viime vuodelta, jolloin on mahdollista, että tämän vuoden havaintotietojen perusteella kanta-arvio kasvaa.

– Hyvänä vuonna emakko voi porsia kymmenen porsasta, joten määrä saattaa olla tänä vuonna jonkin verran korkeampi, Salo kertoo.

Alueellisen lisääntymisen ohella villisika levittäytyy Suomessa uusille alueille. Nyt eläintä tiedetään esiintyvän Uudenmaan lisäksi erityisesti Kaakkois-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja itärajalla. Pohjois-Savo on pohjoisin alue, jossa villisikalaumoja on nähty.

– Siellä, missä ennen tavattiin vain yksittäisiä sikoja, on nyt tehty havaintoja porsineista emakoista. Kanta levittäytyy yhä laajemmalle.

Myös yksittäisiä sikoja tavataan yhä pohjoisemmassa. Riistakeskuksen tietojen mukaan yksittäisistä villisioista on tehty havaintoja Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa.

Villisikakolareja sattuu erityisesti Uudellamaalla

Kasvava villisikakanta näkyy muun muassa kolaritilastoissa. Viime vuonna koko maassa ajettiin 16 kolaria villisian kanssa. Tällä hetkellä vastaava luku on 30, niistä 19 kolaria on tapahtunut Uudellamaalla.

Villisikakannan kasvaessa on väistämätöntä, että tulevaisuudessa eläimen ja ihmisen väliset kohtaamiset tulevat lisääntymään. Salon mukaan huolestua ei silti tarvitse.

– Villisika pyrkii välttelemään ihmisen kohtaamista. Vaikka eläimen kohtaisikin, se tuskin käy ihmisen kimppuun. Villisikaa ei silti missään nimessä kannata härnätä. Luonnonvaraisen eläimen kohdatessa on noudatettava tervettä kunnioitusta, Salo neuvoo.

Emakot tunnetusti puolustavat porsaitaan, joten porsinutta villisikaa ei kannata lähestyä. Lisäksi haavoitettuna villisika on aggressiivinen.

– Jos 200 kiloinen karju jää kolarissa henkiin, se on aggressiivinen ja voi todella käydä päälle. Autosta ei kannata poistua oman turvallisuuden vuoksi, Salo neuvoo.

Uhkana afrikkalainen sikarutto

Yksi syy villisikakannan kasvuun on ilmaston lämpeneminen. Salo kertoo, että villisika hyötyy leudoista talvista, koska maa ei jäädy syvään routaan.

– Roudaton maa on tärkeä villisialle, sillä silloin se voi kaivaa maata ja löytää itselleen ravintoa ympäri vuoden.

Villisika syö maanpäällisiä varpuja, matoja, nilviäisiä, pieniä eläimiä ja juurakoita, sekä maataloustuottajien harmiksi myös viljakasveja ja perunoita.

– Tulevaisuudessa villisikojen tekemät vahingot tulevat kasvamaan. Ruotsissa sikoja on paljon ja siellä peltoja syöneet villisiat ovat tuottaneet miljoonien vahingot elinkeinon harjoittajille, Salo arvioi.

Lisäksi pelätään, että kasvava villisikakanta saattaa aiheuttaa afrikkalaisen sikaruton leviämisen Suomeen. Tauti on ihmiselle vaaraton, mutta aiheuttaa suuren taloudellisen tappion. Maahan levitessään se voisi asettaa suomalaisen sianlihan väliaikaiseen vientikieltoon.

Villisika on älykäs ja vaikea metsästää

Suomen luonnossa villisian ainut luontainen vihollinen on susi. Salo ei usko, että susi pystyisi hillitsemään villisikakannan kasvua, sillä pääsääntöisesti niiden elinalueet eivät kohtaa. Salon mukaan Euroopassa villisikakantaa on yritetty harventaa metsästämällä tuloksetta. 

– Villisikaa on pyritty metsästämään lisää kannan kasvun hillitsemiseksi. Tällä hetkellä kanta on Suomessa pieni, mutta vielä ei tiedetä, pystyykö metsästäminen pitämään sen kohtuullisena. 

Villisikakannan harventamista hankaloittaa osaltaan se, että se on hankalasti metsästettävän maineessa.

– Villisika on älykäs eläin, joka pyrkii välttämään saaliiksi tulemista. Laumatoverin ammutuksi tuleminen saattaa saada muut lauman jäsenet välttelemään metsästyspaikkaa viikoiksi, Salo kertoo.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.