Venäjän ydinkokeen mahdollisuutta ei voida poissulkea, sanovat asiantuntijat.
Ydinsota, vahingossa syttyvä tai tarkoituksellisesti aloitettu, merkitsisi globaalisti tunnetun inhimillisen elämän loppua.
Näin tiivistää Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro MTV Uutisille.
– Jos lähtökohta ja korkein arvo on, että taataan tuleville sukupolville ja kanssaeläjille elin- ja kehittymismahdollisuudet, ei ole muuta realismia kuin päästä eroon sotilaallisesta vastakkainasettelusta, jatkuvista sodista ja keskittyä koko ihmiskuntaa koskeviin ongelmiin, Kangaspuro katsoo.
Nevadan ydinkoealueella. Maan energiaministeriön mukaan testi tehtiin, jotta Yhdysvallat voisi paremmin havaita muissa valtioissa maan alla tehtäviä pieniä ydinräjäytyksiä.
Tekeekö Venäjä ydinkokeen?
– Ei se mitenkään mahdotonta ole. Venäjä varaa tähän nyt mahdollisuuden. Sopimuksen ratifioinnin purkaminen on symbolinen viesti: Se ei enää sido Venäjää. Yhdysvallat katsoo, että sopimus sitoo sitä, vaikka se ei ole sitä ratifioinut, Kangaspuro sanoo.
Yhdysvaltain lisäksi suurvalloista myöskään Kiina ei ole ratifioinut ydinkoekieltosopimusta.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin mukaan "ei ole mitenkään mahdoton ajatus", että Venäjä tekee ydinkokeen.
– Ydinkokeen tekeminen olisi kuitenkin isompi asia kuin sopimuksen ratifioimatta jättäminen. Se haastaisi paljon suoremmin koko ydinasejärjestelmää, joka on vallinnut kylmän sodan jälkeen, Forsberg toteaa MTV Uutisten puhelinhaastattelussa.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.Kimmo Brandt/All Over Press
Ydinkokeella olisi pelotevaikutus
Kangaspuron mukaan sillä, että Venäjä irtisanoutuu ydinkoekieltosopimuksesta, ei välttämättä ole hirvittävästi käytännön merkitystä, mutta se on vahva viesti.
– Venäjä viestii, että se voi tehdä asioista vaikeampia ja monimutkaisempia. Olemme pikemminkin menossa jatkuvan nokittelun tietä kuin rakentamassa ulospääsyn väyliä, hän katsoo.
– Jos luottamus voi tästä vielä rapautua, niin se rapautuu, Kangaspuro jatkaa.
Forsberg katsoo, että ydinkoe voi tulla kysymykseen lähinnä, jos sotatilanne ei Ukrainassa edisty Kremlin toivomalla tavalla tai Venäjän ydinaseuhkaa ei oteta riittävän vakavasti.
– Ydinkoe olisi voiman demonstraatio ja sillä olisi suuri pelotevaikutus. Muistuttaisi ydinaseen voimasta. Sillä saataisiin suuri huomio, Kangaspuro kertoo.
– Samalla se olisi valtava taka-askel käytännössä koko ihmiskuntaa ajatellen. Hirveän huono signaali ajattelen keskustelua ydinaseista, Kangaspuro jatkaa.
Jos Venäjä tekisi ydinkokeen, se totta kai tuomittaisiin lännessä. Mediat valtaisi valtava spekulaatiovyöry, ja alkaisi poliittinen keskustelu siitä, mitä Venäjä aikoo tehdä ja mitä se ydinkokeella hakee, Kangaspuro arvioi.
– Näin Venäjä saavuttaisi yhden tavoitteensa eli järkyttäisi länsimaalaisten ihmisten mieltä ja mielenrauhaa. Varmaan vähän politiikkojenkin mielenrauhaa, hän sanoo.
Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta mikään valtio ei ole tehnyt ydinkoetta sitten vuoden 1998, jolloin Intia ja Pakistan näin toimivat. Pohjois-Korea on tehnyt kuusi ydinkoetta 2000-luvulla, viimeksi vuonna 2017.
Nykymuotoinen Venäjä ei ole koskaan tehnyt ydinkoetta. Neuvostoliitto teki edellisen ydinkokeensa vuonna 1990, Yhdysvallat 1992.
– Venäjä alkaa lähestyä valtiona samaa kategoriaa kuin Pohjois-Korea. Kiinnostavaa olisi nähdä, mikä olisi Kiinan reaktio Venäjän ydinkokeeseen. Kiinakaan ei ole ydinkoekieltosopimusta ratifioinut, mutta se ei ole tehnyt testejä, Forsberg muistuttaa.
Brittilehti Financial Timesin mukaan Kiinan presidentti Xi Jinpingon "henkilökohtaisesti varoittanut" presidentti Putinia käyttämästä taktisia ydinaseita Ukrainassa. Xi välitti viestinsä vieraillessaan Moskovassa maaliskuussa, lehti kirjoittaa.
Venäjän Vladimir Putin ja Kiinan Xi Jinping Pekingissä 17. lokakuuta.AFP / Lehtikuva
Venäjä uhkuu ja puhkuu
Venäjä on kiihtyvään tahtiin lätkinyt ydinasekorttiaan pöytään siitä lähtien, kun kaikille selvisi, ettei vuoden 2022 alkuun suunniteltu paraatimarssi Kiovaan onnistuisi.
Mitä ydinaseilla uhkailuun tulee, on presidentti Putin pyrkinyt näyttäytymään Venäjän mittakaavassa rauhallisena ja rationaalisena ydinasetoimijana, professori Forsberg sanoo.
Tosin Putininkin puheissa ydinaseilla on uhkailtu vähän väliä enemmän tai vähemmän suoraan.
Taas esimerkiksi Venäjän federaation turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan Dmitri Medvedevin puheissa ja kirjoituksissa uhataan ydinsodalla ja tv-kommentaattorit uhkaavat lähettää "ydinkärkiä milloin mihinkäkin kaupunkiin", Forsberg muotoilee
– Venäjä on muuttanut tapaa puhua ydinaseista, Forsberg katsoo.
– Ne, jotka ovat Venäjällä ydinaseilla paljon uhkailleet, ovat vilttiketjun tai kakkosketjun tekijöitä, Kangaspuro muistuttaa.
On tärkeää huomata, että kaikesta huolimatta Yhdysvaltain arvion mukaan ollaan suhteellisen kaukana siitä, että Venäjä olisi aidosti tehnyt mitään nostaakseen ydinasevoimiensa valmiustilaa, Kangaspuro sanoo.
Putin puhui paljon huomiota herättäneesti juuri ydinasejoukkojen valmiustilan nostosta maaliskuussa 2022. Kyse oli enemmän puheesta kuin käytännön teoista, asiantuntijat arvioivat tuolloin.
Kansainvälisen politiikan professori, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.AOP / MTV
"Ei enää tarvitsisi spekuloida Putinin mielenterveydellä"
Sotilaallisesti katsoen ydinaseen käytössä Ukrainassa ei olisi Venäjän kannalta "oikein mitään mieltä", Kangaspuro toteaa.
– Ydinaseiden pelotepolitiikkaan kuuluu, että niiden käyttöäkin suunnitellaan. Putinkaan ei voi ydinasetta yksin käyttää. Käyttökynnys on ydinsodan eskaloitumisen vuoksi niin korkea, että se on monen lukon takana, Kangaspuro toteaa.
Venäjällä ydinaseen käyttö vaatii tiettävästi presidentti Putinin, yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimovin ja puolustusministeri Sergei Shoigun yhteisymmärryksen. Tämän lisäksi ydinasearsenaalia käyttävien pitäisi vielä toteuttaa käsky.
– Ydinaseen käyttö vaarantaisi Venäjän sotilaallisen turvallisuuden ja olemassaolon. Silloin ei enää tarvitsisi spekuloida Putinin mielenterveydellä, Kangaspuro sanoo.
Miten Venäjän ydinasekortin kanssa pitäisi pelata?
Professori Forsbergin mukaan keskeinen kysymys lännen kannalta on, mitä Venäjän ydinasetoimien suhteen oikein pitäisi tehdä. Hyviä vaihtoehtoja ei ole, hän lisää.
– Ongelma on, että jos annetaan periksi ydinasekiristykselle ja tehdään diili, jota ei muuten tehtäisi, niin se ei lopeta kiristystä. Se olisi loputon tie, Venäjä käyttäisi samaa työkalua uudelleen, Forsberg katsoo.
– Yhtä suuri riski on, että ydinaseuhkailua ei oteta vakavasti. Jotkut sanovat, että katsotaan Venäjän kortit. Se on aikamoinen riski, hän jatkaa.
Ydinaseet ovat tuomiopäivän aseita, eikä vastuullinen poliitikko voi täten jättää niitä huomiotta, Kangaspuro sanoo.
– Ei voi sanoa, että "tämä on pelkkää fuulaa, ei tarvitse välittää". YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi, että ydinaseissa on luotettu paljon tuuriin. Se ei voi olla ydinasestrategia. Jotain pitäisi tehdä, Kangaspuro jatkaa.
1980-luvulla Yhdysvaltain Ronald Reaganin ja Neuvostoliiton Mihail Gorbatshovin johdolla aloitettiin ydinaseriisunta ja molemminpuolista luottamusta lisäävä toiminta. Kangaspuro sanoo, ettei hän keksi "mitään muuta perusteeltaan kestävää ratkaisua" ydinaseongelmaan.
– Tämä on ainoa tapa, jolla vaara voidaan välttää. Silloin kukaan ei pääsisi, omista täysin itsekkäistä syistä johtuen pelottelemaan kaikkia muita maapallon tuhoamisella ja tietoisella itsemurhalla, Kangaspuro pohtii.
Kangaspuro näkee "toivoa synkkyyden keskellä" siinä, että valtaosa maailman johtajista jakaa näkemyksen, jonka mukaan ydinaseen käyttäminen on ehdottomasti poissuljettu vaihtoehto.
– Jos realismia on se, ettei mikään koskaan muutu, on täysin epärealistinen ajatus, että ydinaseriisuntaa voidaan ajatella, hän toteaa.
– Jos ei uskalla ajatella parempaa, tuomitsee meidät tuhoon. Ainoa realismi on ajatella ratkaisuja, kuten ilmastonmuutoksen hallitseminen ja ydinsodan riskin pienentäminen, jotka ovat nyt aika vaikeita, jopa mahdottomilta tuntuvia. Se on ainoa vaihtoehto, Kangaspuro jatkaa.
1:24Mitä suomalaiset ajattelevat ydinaseista? Tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg vastaa. Juttu on heinäkuulta.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
