Jos Venäjä saa pitää miehittämänsä alueet ja luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin karisee, moni maa voi tehdä johtopäätökset, että vain omat ydinaseet tuovat todellista turvaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi väläytti jälleen helmikuun alussa vaihtoehtoa, että Ukraina voisi hankkia omia ydinaseita, jos maata ei päästetä ripeästi sotilasliitto Naton jäseneksi.
Zelenskyin brittitoimittaja Piers Morganille esittämistä kommenteista uutisoi muun muassa Politico. Zelenskyi esitti samansuuntaisen kommentin myös lokakuussa.
Ajatukseen suhtautuu nuivasti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin nimittämä Ukrainan ja Venäjän erikoislähettiläs Keith Kellogg, joka sanoi Fox Newsille, että mahdollisuudet Ukrainan ydinaseeseen ovat jotain "nollan ja olemattoman" väliltä.
– Jos tämä sota nyt päättyy neuvotteluteitse, niin Ukrainan pääprioriteettina tietysti on saavuttaa sellainen lopputulos, että Venäjä ei voi hyökätä sinne uudestaan, kertoo STT:lle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.
– Ukraina on nostanut tämän ydinasekortin esille, koska pohjimmiltaan Ukrainassa ymmärretään, että ydinasepelote pitää ydinasekiristystä hyödyntävän ydinasevallan hyökkäyksen loitolla. Tavalla tai toisella se pelote on saatava. He käytännössä sanovat, että jos sitä ei saa ydinaseliittoon kuulumalla, niin heidän pitää hankkia se itse.
Lue myös: Erikoistutkija: Rauhansopimus Ukrainassa voi syntyä "hyvinkin äkkiä"
Lavikaisen mukaan tämä ei tarkoita, että Ukraina jo tosissaan suunnittelisi ydinaseiden kehittämistä, vaan kyse on toistaiseksi vain neuvottelutaktiikasta länsimaiden suuntaan.
– Siellä yritetään sellaista argumenttia, että haluatteko oikeasti tämän tapahtuvan? Tämä on tapa motivoida länsimaita antamaan se turvatakuu Ukrainalle.
Lavikainen ei ole erityisen huolissaan siitä, että ydinaseita väläytellään tällä tapaa retorisena työkaluna.
– Minun suurin huoleni liittyy siihen, että Ukraina heitetään bussin alle ja sitten jonakin päivänä, jos Venäjä on tyytymätön, niin sillä on tilaisuus hyökätä uudestaan.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös: Tämä on Ukrainan sodan tärkein opetus, brittiasiantuntija kertoo
Kommentti: Onneksi olkoon Putin! Trumpin uusi suunnitelma suorastaan piruilee Ukrainalle
Ulkoministeri Valtonen kommentoi Putinin ja Trumpin puhelua: Ukraina-suunnitelmassa "väärä tasapaino"
Ydinasekerho pysynyt pienenä
Maailman ydinasevaltioiden kerho on pysynyt melko pienenä jo vuosikymmenten ajan, ja ainoa 2000-luvulla siihen lisätty maa on erakkovaltio Pohjois-Korea. Kansainvälinen ydinsulkusopimus on estänyt ydinaseiden leviämisen laajemmalle erityisesti siksi, että Yhdysvallat on toiminut niin monen maan turvallisuuden takaajana.
– Esimerkiksi Etelä-Korean kohdalla heitä on pidätellyt se, että Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan heitä ja on ollut luottamusta siihen, että kun voimakas sotilaallinen mahti puolustaa, niin omia ydinaseita ei tarvitse hankkia. Tämähän on mielestäni Naton ydinasejakojärjestelyidenkin taustalla, Lavikainen sanoo.
Luottamusta Yhdysvaltoihin horjuttaa nyt kuitenkin presidentti Trump, joka kovistelee jopa läheisimpiä Nato-liittolaisiaan esimerkiksi Grönlanti-kysymyksessä.
Jos Ukrainan sodan loputtua Venäjä vielä käytännössä saa pitää valloittamansa alueet, voi moni maa vetää johtopäätökset, että ainoa varma tapa suojata itseään ydinasevallan hyökkäykseltä on oman ydinaseen hankinta.
– Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia, Lavikainen sanoo.
Nykyisiä ydinasevaltioita on virallisesti kahdeksan, minkä lisäksi Israelilla uskotaan yleisesti aseita olevan, vaikka maa ei sitä julkisesti myönnä tai kiistäkään. Ylivoimaisesti suurimmat, tuhansien ydinkärkien arsenaalit ovat Venäjällä ja Yhdysvalloilla. Kolminumeroinen määrä ydinkärkiä on Kiinalla, Britannialla, Ranskalla, Intialla ja Pakistanilla.
Tukholmassa toimivan kansainvälisen rauhantutkimuskeskuksen (Sipri) viime kesällä julkaistun vuosikertomuksen mukaan ydinasevallat modernisoivat parhaillaan arsenaalejaan.
Siprin mukaan maailman yli 12 000 ydinkärjestä noin 2 100 on laukaisuvalmiina ballistisissa ohjuksissa, enimmäkseen Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Myös Kiinalla uskotaan olevan joitakin heti käyttövalmiita ydinohjuksia.
Moni maa lähellä ydinkynnystä
Maailmassa on suuri määrä valtioita, joilla on tekniset edellytykset valmistaa ydinaseita suhteellisen lyhyessä ajassa, jos päätös tästä tehdään – esimerkiksi, jos Yhdysvallat vetäytyy Natosta tai muista liittolaissuhteistaan.
Ydinaseita voisivat tuolloin harkita Itä-Aasiassa Etelä-Korean ohella Japani sekä Euroopassa Saksa ja Puola.
Lähi-idässä Saudi-Arabia on kertonut kehittävänsä ydinaseen, jos Iran tekee niin ensin. Iran on pitkään ylläpitänyt ydinohjelmaansa juuri ydinaseen rakentamisen kynnyksellä, sen yli kuitenkaan astumatta.
Yhdysvaltain presidentti Trump sanoi viime viikolla Truth Social -alustallaan kannattavansa uutta ydinsulkusopimusta Iranin kanssa. Trump kutsui ehdotustaan "todennetuksi ydinrauhansopimukseksi". Ensimmäisellä presidentinkaudellaan Trump veti maansa pois aiemmasta Iranin ydinsulkusopimuksesta.
– Haluan Iranista suuren ja menestyvän maan, jolla ei kuitenkaan voi olla ydinasetta, Trump kirjoitti.
Trumpin kommenttien jälkeen Iranin presidentti Masoud Pezeshkian sanoi, ettei maa tavoittele ydinasetta.
Jos Yhdysvallat vetäytyisi Natosta, katseet kääntyisivät ensiksi Euroopan kahteen omaan ydinasevaltaan Britanniaan ja Ranskaan.
– Ensimmäinen vaihtoehto olisi pohtia, riittäisikö näiden kahden valtion pelote tai voisiko sitä jotenkin kehittää sellaiseksi, että se riittäisi eurooppalaisen Naton suojaksi, Lavikainen sanoo.
Maiden ydinasearsenaalit ovat kuitenkin Venäjään verrattuna pieniä ja yksipuolisia, tutkija sanoo.
– Venäjä vähintään lähtisi välittömästi kyseenalaistamaan sitä ja nakertamaan yhteisen pelotteen uskottavuutta.
Ukraina oli kerran ydinasevalta
Ukraina oli itsenäisyytensä alussa lyhyen aikaa teknisesti ydinasevalta, sillä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maan alueella sijaitsi suuret määrät neuvostoliittolaisia ydinaseita ja niihin liittyviä laitoksia.
Ukraina ei tosin olisi pystynyt käyttämään aseita, sillä niiden hallintajärjestelmät sijaitsivat Moskovassa.
Lavikaisen mukaan Ukraina olisi teoriassa voinut kehittää suurella vaivalla oman hallintajärjestelmänsä aseille, mutta se olisi ollut hyvin vaikeaa myös poliittisesti, sillä maahan kohdistettiin valtavaa kansainvälistä painetta ydinaseista luopumiseksi. Ydinaseista kiinni pitäminen olisi saattanut jopa johtaa välittömään sotaan Venäjän kanssa.
Tälle tielle Ukraina ei lähtenyt, vaan se luopui ydinaseistaan vastineeksi turvatakuista sekä Venäjältä että Yhdysvalloilta. Venäjä kuitenkin söi sanansa. Tekikö Ukraina tuolloin virheen?
– Ukrainassa varmasti on sellaisiakin ihmisiä, jotka ajattelevat näin.
– Kysymyshän on jossittelusta, ei siitä voi oikein sanoa suuntaan eikä toiseen, se tilanne nyt oli sellainen kuin se oli silloin.
Lavikainen ei näe järkevänä märehtiä kolmen vuosikymmenen takaisia asioita nykytilanteen ongelmia ratkottaessa.
– Sen voi kyllä sanoa, että jos Ukrainalla olisi ollut voimakas ydinasesuorituskyky valmiina, niin Venäjä ei olisi varmaankaan hyökännyt sinne, tutkija sanoo.