Venäjällä on kehitetty "tuomiopäivän" drone, joka mittaa säteilyä ja varmistaa sotilaiden turvallisuuden ydinhyökkäyksen tapahtuessa.
Näin väittää venäläisen Center for Integrated Unmanned Solutionsin (CUS) toimitusjohtaja Dmitry Kuzyakin Venäjän valtion uutistoimisto Tassin haastattelussa. CUS kehittää miehittämättömiä ilma-aluksia.
Kuzyakin mukaan kyse on pienestä dronesta, jota maajoukkojen on vaivatonta kuljettaa mukanaan. Dronella kerrotaan olevan 20 minuutin lentoaika ja se voi toimia maastosta ja säteilyn voimakkuudesta riippuen 500–2 000 metrin päässä sitä ohjaavista joukoista.
– Olen luottavainen, että maalaisjärki voittaa ja maailma pidättäytyy ydinaseiden käytöstä, eikä tuomiopäivän dronea koskaan tarvita, Kuzyakin sanoi Tassille.
Olisi kuitenkin "rikos" olla valmistautumatta pahimpiinkin mahdollisiin tapahtumiin, Kuzyakin jatkoi.
Kuzyakinin kommentit uudesta dronesta ovat todennäköisesti vähintään osittain mainospuheita. Kyse voi olla myös Venäjän taipumuksesta toistuvasti nostaa esiin ydinsodan mahdollisuus.
Venäjä on kuluvan vuoden aikana ainakin toukokuusta heinäkuuhun harjoittelut ydinasejoukkojensa käyttöä.
Paino on vaikuttanut olevan taktisten ydinaseiden käytön harjoittelulla. Taktiset ydinaseet ovat tuhovoimaltaan strategisia ydinaseita pienempiä. Taktisia ydinaseita on tarkoitus käyttää taistelukentällä.
Lue myös: Satelliittikuvat todistavat: "Massiivinen" ilmaisku Venäjän sotilaskentälle oli hyvin tuhoisa
Ydinasekortti osa Venäjän politiikkaa
Venäjä muistuttaa ydinasekyvyistään jatkuvasti myös aggressiivisilla kommenteillaan. Esimerkiksi Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev vihjaili heinäkuussa suursodan mahdollisuudella.
Medvedevin mukaan Venäjä vastaa joka kerta, jos jokin taho tekee Ukrainassa tai muissa Venäjän naapurimaissa jotain, jonka Kreml katsoo vihamieliseksi toiminnaksi.
– Jos tällaisten yritysten määrä kasvaa, myös vastauksemme kovenevat, Medvedev muotoili uutistoimisto Tassin mukaan.
– Se, hajoaako koko planeetta tämän seurauksena, riippuu yksinomaan "toisen" osapuolen hyvästä harkintakyvystä. Tähän mennessä se ei ole osoittanut sitä lainkaan, hän jatkoi.
Keskeinen osa Venäjän sotapropagandaa on, että Venäjä taistelee Ukrainassa koko puolustusliitto Natoa vastaan.
Medvedevin mukaan on länsimaista propagandaa väittää, että Venäjä suunnittelisi hyökkäyksiä Naton jäsenvaltioihin.
– Alusta alkaen olemme tehneet Natolle selväksi, että Ukrainan liittyminen (Natoon) ei ole vain suora uhka Venäjän kansallisille eduille. Se on itse asiassa sodanjulistus, vaikkakin viiveellä, Medvedev sanoi Reutersin mukaan.
0:18
Ennen Medvedevin lausuntoja Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan totesi, että yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittaminen Saksaan voi tehdä eurooppalaisista pääkaupungeista venäläisohjusten kohteita.
Peskovin mukaan Venäjä pystyisi torjumaan yhdysvaltalaisohjukset.
– Meillä on tarpeeksi kapasiteettia näiden ohjusten hillitsemiseen, mutta potentiaaliset uhrit ovat näiden maiden pääkaupungit, hän sanoi Venäjän valtiolliselle televisiokanavalle Russia 1:lle.
Venäjän varapuolustusministeri Sergei Ryabkov taas totesi äskettäin Naton olevan "täysin osallinen konfliktissa" ja hänen mukaansa ohjusten sijoittaminen Saksaan on "vain yksi uusi linkki eskalaatioketjussa".
"Vaihtoehtona niin karmea"
Medvedevin puheet "planeetan hajoamisesta" ja muut vastaavat ydinase-eleet voidaan katsoa osaksi Venäjän taipumusta pelata ydinasekortilla.
Todennäköisyys sille, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita, on liki kaikkien arvioiden perusteella äärimmäisen matala.
Venäjän ydinaseiskua ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg MTV Uutisille viime vuonna.
– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoi.
2:05
Tyhjiä uhkauksia?
Tuore esimerkki Venäjän tyhjäksi osoittautuneesta uhkailusta on alkukesästä, jolloin presidentti Putin varoitti länsimaita vakavista seurauksista, jos maat antavat Ukrainalle luvan käyttää niiden aseita Venäjän alueella.
Vaikka kaikki länsimaat, Yhdysvallat etunenässä, eivät ole antaneet rajoittamatonta oikeutta iskeä antamillaan aseillaan Venäjän puolelle, on ehtoja kuitenkin löyhennetty. Ukraina on myös käyttänyt esimerkiksi Yhdysvaltojen antamia Himars-raketinheittimiä Venäjän puolella olevia kohteita vastaan.
Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuron mukaan Putinin puheet olivat kovaa retoriikkaa, joiden tarkoitus oli pelotella ja vaikuttaa Euroopan valtioihin, jotteivät ne olisi antaneet lupaa käyttää aseitaan Venäjän puolella.
– Herää kysymys, että tullaanko jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että Putinin ja Venäjän on pakko ikään kuin tehdä jotain palauttaakseen pelotteensa uskottavuus ja erityisesti ydinasetasapainossa Yhdysvaltojen kanssa, Kangaspuro sanoi.