Venäjä iskenyt voimalla ukrainalaisjoukkoja vastaan – joko voidaan puhua suurhyökkäyksestä?

Vuosipäivä lähestyy. Viikon kuluttua on tullut kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjän joukot hyökkäsivät laajalla rintamalla Ukrainan rajan yli. 

Sittemmin taistelutantereella on nähty käänteitä – milloin Venäjä on ollut niskan päällä, milloin taas Ukraina on tehnyt onnistuneita vastahyökkäyksiä ja vallannut Venäjän miehittämiä alueita takaisin itselleen.

Jo viime vuoden puolella heräsi epäilys siitä, että Venäjä valmistelisi uutta suurhyökkäystä ja aloittaisi sen jo alkuvuoden aikana.

Venäjä on viime aikoina iskenytkin voimalla lukuisiin ukrainalaisiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Donbasin alueella Bahmutin kaupungin läheisyydessä ukrainalaiset sotilaat joutuvat kestämään jopa 50 hyökkäystä päivässä.

Lue myös: Video etulinjasta: Näin Ukrainan tykkimiehet torjuvat venäläispanssareita Donetskissa

Joko voidaan puhua paljonpuhutusta suurhyökkäyksestä?

Ei, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori Antti Paronen. 

Hän kuvaa Venäjän käynnistämää hyökkäystä itäisessä Ukrainassa suurimittaiseksi, mutta ainakaan vielä hän ei kutsuisi sitä suurhyökkäykseksi.  

– Suurhyökkäyksellä tavataan tällaisessa maansodankäynnissä tarkoittaa sitä, että johonkin alueelle keskitetään merkittävästi voimaa – erityisesti panssarikalustoa ja epäsuoran tulen voimaa – ja siitä työnnytään läpi niin, että läpimurto tehdään syvälle vallattavan valtion maa-alueelle, Paronen avaa käsitettä MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Tällaiseen ei olla oikeastaan vielä päästy, hän jatkaa. 

Sääolosuhteet vaikuttavat suurhyökkäyksen aikaikkunaan

Vaikkei vielä voida puhua suoranaisesta suurhyökkäyksestä, kyseessä voi Parosen mukaan olla ikään kuin suurhyökkäyksen ensimmäinen vaihe tai sen käynnistämisyritys, jossa Venäjä pyrkii kartoittamaan Ukrainan ja sen joukkojen heikkouksia – etenkin puolustuksen osalta.

Parosen arvion mukaan Venäjä ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut löytämään Ukrainan puolustuksesta heikkouksia siinä määrin, että venäläisjoukot voisivat keskittää jatkovoimaa merkittävällä tavalla. 

– Aika näyttää. Toki tietysti myös sääolosuhde ei välttämättä suosi pitkällistä ajankäyttöä. Routa on loppumassa ja rospuutto [kelirikko] alkamassa noin maaliskuun puolivälin jälkeen.

Toisin sanoen, sääolosuhteet määrittelevät pitkälti sen, miten pitkään Venäjä pystyy keskittämään raskaammin varusteltua voimaa Ukrainan eri alueille. Kun routa hupenee helmikuun kuluessa ja maaliskuun koittaessa, liikkuminen tiestön ulkopuolella hankaloituu. 

– Niin kauan kuin tiestön ulkopuolella ei pystytä liikkumaan, on varsin epätodennäköistä, että tällaista laajaa suurhyökkäysmäistä läpimurtoa syvemmälle Ukrainan alueelle pystyttäisiin tekemään. 

Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan

Lue myös: Putin ja Zelenskyi ovat kuin yö ja päivä – nämä neljä asiaa kuitenkin yhdistävät heitä

Mihin Venäjä pyrkii tämänhetkisillä hyökkäyksillään?

Jos aika käy vähiin suurhyökkäyksen käynnistämiselle, mihin Venäjä sitten pyrkii tämänhetkisillä hyökkäyksillään? 

Paronen uskoo, että Venäjä valmistautuu jo kevääseen ja kesään – siis siihen, että sääolosuhteet kuivahtavat ja luonto tarjoaa otollisemmat tai pikemminkin suojaisammat olosuhteet laajemmille hyökkäyksille.

– Tietysti sellaisenaan tämä vaihe on varsin kriittinen suhteessa tällaista jatkotoiminnan edellytyksiä silmällä pitäen. 

– Venäjä myös maksaa siitä (jatkotoiminnan edellytyksistä) tällä hetkellä kallista hintaa, siis useita satoja kaatuneita päivässä, Paronen kertaa. 

Kaatuneiden määrä onkin kriittinen yksityiskohta hyökkäysten laajentamisen osalta. Parosen mukaan Venäjän mahdollisuudett hyökkäyksen laajentamiseen ja varsinaisen suurhyökkäyksen aloittamiseen riippuu siitä, saako Venäjä riittävästi varustettuja sotilaita liikkeelle. 

– Elävää voimaa kuluu tuollaisessa hyökkäyksessä joka tapauksessa todella paljon. 

Lue myös: Pekka Toveri: Venäjä saattaa aloittaa jo suurhyökkäyksen lähiviikkojen aikana – "Putin valmis uhraamaan kymmeniä tuhansia reserviläisiä"