Venäjä iskenyt voimalla ukrainalaisjoukkoja vastaan – joko voidaan puhua suurhyökkäyksestä?

Ei, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori Antti Paronen. 

Hän kuvaa Venäjän käynnistämää hyökkäystä itäisessä Ukrainassa suurimittaiseksi, mutta ainakaan vielä hän ei kutsuisi sitä suurhyökkäykseksi.  

– Suurhyökkäyksellä tavataan tällaisessa maansodankäynnissä tarkoittaa sitä, että johonkin alueelle keskitetään merkittävästi voimaa – erityisesti panssarikalustoa ja epäsuoran tulen voimaa – ja siitä työnnytään läpi niin, että läpimurto tehdään syvälle vallattavan valtion maa-alueelle, Paronen avaa käsitettä MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Tällaiseen ei olla oikeastaan vielä päästy, hän jatkaa. 

Sääolosuhteet vaikuttavat suurhyökkäyksen aikaikkunaan

Vaikkei vielä voida puhua suoranaisesta suurhyökkäyksestä, kyseessä voi Parosen mukaan olla ikään kuin suurhyökkäyksen ensimmäinen vaihe tai sen käynnistämisyritys, jossa Venäjä pyrkii kartoittamaan Ukrainan ja sen joukkojen heikkouksia – etenkin puolustuksen osalta.

Parosen arvion mukaan Venäjä ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut löytämään Ukrainan puolustuksesta heikkouksia siinä määrin, että venäläisjoukot voisivat keskittää jatkovoimaa merkittävällä tavalla. 

– Aika näyttää. Toki tietysti myös sääolosuhde ei välttämättä suosi pitkällistä ajankäyttöä. Routa on loppumassa ja rospuutto [kelirikko] alkamassa noin maaliskuun puolivälin jälkeen.

Toisin sanoen, sääolosuhteet määrittelevät pitkälti sen, miten pitkään Venäjä pystyy keskittämään raskaammin varusteltua voimaa Ukrainan eri alueille. Kun routa hupenee helmikuun kuluessa ja maaliskuun koittaessa, liikkuminen tiestön ulkopuolella hankaloituu. 

– Niin kauan kuin tiestön ulkopuolella ei pystytä liikkumaan, on varsin epätodennäköistä, että tällaista laajaa suurhyökkäysmäistä läpimurtoa syvemmälle Ukrainan alueelle pystyttäisiin tekemään. 

Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan

Lue myös: Putin ja Zelenskyi ovat kuin yö ja päivä – nämä neljä asiaa kuitenkin yhdistävät heitä

Mihin Venäjä pyrkii tämänhetkisillä hyökkäyksillään?

Jos aika käy vähiin suurhyökkäyksen käynnistämiselle, mihin Venäjä sitten pyrkii tämänhetkisillä hyökkäyksillään? 

Paronen uskoo, että Venäjä valmistautuu jo kevääseen ja kesään – siis siihen, että sääolosuhteet kuivahtavat ja luonto tarjoaa otollisemmat tai pikemminkin suojaisammat olosuhteet laajemmille hyökkäyksille.

– Tietysti sellaisenaan tämä vaihe on varsin kriittinen suhteessa tällaista jatkotoiminnan edellytyksiä silmällä pitäen. 

– Venäjä myös maksaa siitä (jatkotoiminnan edellytyksistä) tällä hetkellä kallista hintaa, siis useita satoja kaatuneita päivässä, Paronen kertaa. 

Kaatuneiden määrä onkin kriittinen yksityiskohta hyökkäysten laajentamisen osalta. Parosen mukaan Venäjän mahdollisuudett hyökkäyksen laajentamiseen ja varsinaisen suurhyökkäyksen aloittamiseen riippuu siitä, saako Venäjä riittävästi varustettuja sotilaita liikkeelle. 

– Elävää voimaa kuluu tuollaisessa hyökkäyksessä joka tapauksessa todella paljon. 

Lue myös: Pekka Toveri: Venäjä saattaa aloittaa jo suurhyökkäyksen lähiviikkojen aikana – "Putin valmis uhraamaan kymmeniä tuhansia reserviläisiä"

7:22Miksi Venäjä ei ole onnistunut tekemään läpimurtoja hyökkäyksillään? Katso Antti Parosen haastattelu kokonaisuudessaan videolta!

• 16:42
  Eurooppa

  Länsijohtajat Trumpin rauhansuunnitelmasta: "Vaatii työstämistä"
• 15:01
  Alexander Stubb

  Stubb sulki mikin ja koko G20-sali repesi nauramaan: "Pohjoismaista henkeä"
• 14:23
  Marinin hallitus

  Velkajarru oli kaikilta muilta virhe, Li Andersson lataa MTV:lle – Marinin hallituksen ex-ministeri suuttui VTV:n kohuraportista
• 14:15
  Ukraina

  Ukraina: Alamme neuvotella sodan lopettamisesta Yhdysvaltojen kanssa
• 12:03
  Donald Trump

  Niinistö Ylellä: Rauhanyritys on vakavin, mutta Eurooppa ohitettiin – Trumpia uhkaa "totaalinen mahalasku"
• Lataa lisää