Ukrainan sodan tuleviin tapahtumiin vaikuttavat muun muassa Venäjän liikekannallepano, sääolosuhteet ja totta kai sotilaalliset toimet.
Venäjän liikekannallepano ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt merkittävästi taistelukentällä.
Jo ennakkoon arvioitiin, että rekrytoidut sotilaat ovat huonosti varustettuja ja koulutettuja. Puolustusvoimien entisen komentajan, kenraali evp. Jarmo Lindbergin mukaan arviot ovat osoittautuneet oikeiksi.
– Kiire oli viedä (rintamalle) nopeasti koulutettuja (sotilaita). Heistä ei ole kyetty kokoamaan ja rakentamaan taistelevia joukkoja – tietenkään – näin lyhyessä ajassa. Heitä on käytetty täydentämään olemassa olevia joukkoja, Lindberg sanoo.
Lindbergin mukaan liikekannallepanossa palvelukseen määrätyistä sotilaista on liikkunut huhuja tai tietoja, joiden mukaan heidän ei kannata odottaa pitkää elämää rintamalla.
– Keskimääräinen elinaikaennuste rekrytoiduilla olisi noin 12 vuorokautta. Heitä on jo sinkkiarkuissa palannut takaisin Venäjälle. Tällä täytyy olla isommassa mittakaavassa vaikutus myös Venäjällä, kun nähdään, mikä on heidän kohtalonsa, Lindberg toteaa.
Lue myös: Jarmo Lindberg: Hersonissa piilee merkittävä riski, jonka seuraukset olisivat katastrofaaliset
"He eivät ilmeisesti edes kuvittele etenevänsä Ukrainan suuntaan"
Yksi havainto Ukrainasta on ollut myös Venäjän linnoittamishalut maan itäosissa.
Uutiskanava CNN:n jakamien satelliittikuvien mukaan Venäjän palkkasoturit ovat rakentaneet Itä-Ukrainaan Wagner-linjaksi kutsuttua puolustuslinjaa, jonka tarkoituksena on pysäyttää Ukrainan panssarit.
Kenraali Lindberg suhtautuu epäilevästi linnoituksen toimivuuteen.
– Siihen on laitettu ikään kuin neljä riviä pyramidin muotoisia betoniesteitä ja niiden takana on kaivanto. En ole panssarimies, mutta kun itse olen katsonut näitä kuvia, niin pyramidit vaikuttavat kovin heppoisilta, hän toteaa.
– Vaikuttaa jopa siltä, että ne voidaan panssarivaunun pääaseella ampua pois tai riittävän raskaalla laitteella voidaan lanata siihen reikä. En usko, että ne erityisemmin pidättelevät hyökkäävää joukkoa.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
1:03
Taistelullista merkitystä merkittävämpää onkin ajatus linnoittautumisen taustalla.
Toistaiseksi rakennettu linja sijaitsee Hirsken kaupungin kohdalla eli jo Venäjän vuonna 2014 valtaaman Luhanskin alueen tai siksi kutsutun Luhanskin ”kansantasavallan” laitamilla tai hieman sen ulkopuolella.
– Venäjä ei ole hyökkäämässä vaan se, että Venäjä valmistelee puolustuslinjoja syvyyteen, on erittäin merkittävä asia sodankäynnin kannalta, Lindberg sanoo.
– Se kuvastaa sitä, miten Venäjän sodanjohto näkee tulevan kehityksen ja voi arvioida jopa sitä, että kun syksy tulee, he eivät ilmeisesti edes itse kykene tai kuvittele etenevänsä Ukrainan suuntaan.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
1:47
"Sää muuttaa taistelutavan"
Lähiaikojen tapahtumiin vaikuttaa merkittävästi myös sää.
– Jos tulee pitkä ja kostea syksy, joka pehmittää maat ja pellot, niin taisteluosastot ja raskaat taistelupanssarivaunut ja -ajoneuvot joutuvat pitäytymään kovalla alustalla eli valtateillä eivätkä kykene levittäytymään optimaalisesti ison osaston koordinoitua taistelua varten.
– Eli se muuttaa taistelutavan.
Tilanne on Ukrainan kannalta sikäli ristiriitainen, että maan asevoimille kova maa eli kylmemmät ja sateettomammat olosuhteet voisivat olla paremmat.
Sen sijaan lauhempi talvi voisi tehdä siviilien oloista helpompia, kun Venäjä on moukaroinut maan energiakohteita viime aikoina lukuisia kertoja ja katkaissut kotitalouksilta sähköjä sekä lämmitystä.
Joka tapauksessa rintamalla pehmeä maa vaikeuttaisi enemmän hyökkääjän toimintaa.
– Hyökkääjän pitäisi liikkua. Puolustaja on enemmän staattisessa linjassa. Hyökkäyssotaan sillä saattaa maasodankäynnissä olla enemmän vaikutusta kostealla ajalla, sanoo Lindberg.
– Talvihan sitten tavallaan palauttaa kyvyn, kun maa kovettuu ja kyetään laajemmin liikkumaan ennen kuin tulee keväällä rospuuttokausi.
Yksi asia vaikuttaa kuitenkin selkeältä: sota ei ole päättymässä lähimain.
– Taistelualueet ovat niin isot, että ei tässä kukaan ihan nopeasti tule voittoa saavuttamaan, koska se vaatii niin valtavat resurssit, Lindberg tiivistää.
23:34