Ukrainan vastahyökkäystä Etelä-Ukrainan Hersonin alueella odotettiin kuukausien ajan. Sen sijaan läpimurtoon kyennyt isku Harkovan alueella näyttäisi tulleen valtaosalle asiantuntijoista aitona yllätyksenä.
Yksi yllätetyistä taisi olla myös Venäjän armeija, arvioi sodan tilannekarttaa ylläpitävä sotahistorioitsija Emil Kastehelmi MTV Uutisille.
Kastehelmi ei ole näkemyksensä kanssa yksin, vaan esimerkiksi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on puhunut "taktisesta yllätyksestä".
– Venäläiset ovat ilmeisesti menettäneet todella massiivisesti kalustoa. Siellä on menetetty panssarivaunuja, tykistöä ja muuta kalustoa, Kastehelmi sanoo.
– Vaikuttaa siltä, että venäläiset on yllätetty ja he ovat lähteneet epäjärjestyksessä pakoon ja hylänneet kalustonsa, Kastehelmi jatkaa.
Ukraina on kertonut päässeensä Harkovan alueella 50 kilometrin syvyyteen, eivätkä asiantuntija-arviot tästä juuri poikkea. Jo ensimmäisen Harkovan hyökkäyspäivän aikana Ukraina teki 20–30 kilometrin syvyisen aukon Venäjän puolustukseen.
Kastehelmen arvioi, että Harkovan alueella on todennäköisesti "aika paljon tyhjää tilaa, jossa on todella heikko venäläismiehitys".
– Olen nähnyt videoita, joissa venäläisten aamupalat ovat olleet kattiloissa. Makuupussit ja takit on jätetty, kun on lähdetty irtautumaan (vetäytymään) todella nopeasti, Kastehelmi kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäläissotilaita syyskuussa Itä-Ukrainassa Donetskin alueella. Kuva on Venäjän valtiomedia Sputnikin julkaisema.STELLA Pictures
"Aloite on Ukrainalla"
Pohjaa Harkovan ja Hersonin vastahyökkäyksille rakennettiin pitkin kesää, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen MTV Uutiset Livelle.
– Viime päivinä nähtyjä käänteitä on tehty kesäkuukaudet, erityisesti elokuu. Aloite on kääntynyt Ukrainalle, majuri Paronen sanoo.
– Aloitteen siirtyminen ilmenee nyt vastahyökkäyksinä, Paronen jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:45Ukraina hyökkää Harkovassa ja Hersonissa – MPKK:n Paronen kertoo, mitä sodassa nyt tapahtuu.
Parosen mukaan "aloite on eräs mielenkiintoisimpia taistelukentän ilmiöitä". Sitä on varsin vaikea mitata, mutta se on siitä huolimatta konkreettisesti läsnä, Parola kirjoittaa Twitterissä.
– Aloitteen siirtymisestä saatiin viitteitä pitkin kesää Ukrainan saadessa käyttöönsä yhä kaukovaikutteisempia aseita ja kyeten laskemaan kokemiaan päivätappioita kymmenillä taistelijoilla, Parola toteaa.
– Nyt näemme Ukrainan olevan sodan aktiivinen ja aloitteellinen osapuoli.
Parosen mainitsemia kaukovaikutteisia aseita ovat esimerkiksi Yhdysvaltain lahjoittamat HIMARS-raketinheittimet, joilla Yhdysvaltain armeijan komentajan Mark Milleyn mukaan Ukraina on iskenyt yli 400 venäläiskohteeseen. Ukrainalla on käytössään tiettävästi 16 HIMARS-raketinheitintä. Ukraina sai ensimmäiset HIMARSit kesä-heinäkuun taitteen paikkeilla.
Osaltaan Ukrainan kyky tehdä merkittäviä vastahyökkäyksiä puhuu sodan jatkumisen puolesta, Parola toteaa. Presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon tavoitetaso on noussut.
– Ukrainalaisten ambitio kaikkien vallattujen alueiden takaisinvaltaamiseksi on kasvanut vastahyökkäysten myötä. He haluavat jatkaa hyökkäystä, Paronen arvioi.
– Venäjälle taas näistä alueista luopuminen ja sodan keskeyttäminen ikään kuin häviöön ja kasvojen menettämiseen olisi nykyisen poliittisen tilanteen vallitessa täysin mahdoton ajatus, Paronen jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:38MPKK:n Paronen: Sekä Venäjällä että Ukrainalla on syynsä jatkaa sotaa.
Aika näyttää, miten pitkään Ukraina pystyy aloitteen pitämään käsissään.
Tiedossa ei esimerkiksi ole, kuinka paljon Ukraina on varannut joukko-osastoja, aseita ja ammuksia Harkovan hyökkäykseensä. Niiden määrä osaltaan määrittää, kuinka pitkälle Kiovan sotilaat voivat edetä.
– Aloitteen ylläpito onkin haastavaa. Ukrainalainen vastahyökkääjä saa mahdollisesti vastaansa jossakin vaiheessa aktiiviseen puolustukseen siirtyneen venäläisen alueita miehittävän voiman, joka lienee osannut odottaa vastaiskua, Parola kirjoittaa Twitterissä.
– Tällöin ratkaisevaan asemaan astuu jatkuva viholliskosketus ja aktiivinen tulenkäyttö vihollisen koko syvyyteen ja sen taistelua tukevia tykistöyksiköitä vastaan, Parola jatkaa.
"Hyökkäyssota kalliimpaa kuin puolustaminen"
Virallinen Venäjä on ollut varsin vaitonainen Harkovan tapahtumista. Perjantaina tosin Harkovan alueen venäläisestä paikallishallinnosta todettiin, että alueella käydään "raskaita taisteluita".
Sen sijaan venäläiset sotakirjeenvaihtajat ja -kommentaattorit ovat pitäneet ääntä Harkovan vastahyökkäyksestä jo pidempään. Heidän lausunnoissaan on ollut "vihaa, paniikkia ja epätoivoa".
Huomioitavaa on, että venäläiset sotakommentaattorit yleisesti ottaen puoltavat Ukrainassa käytävää sotaa, joskin Kremlin tapaa käydä sitä on aika ajoin moitittu.
Perjantain aikana Venäjällä on Reutersin mukaan alettu lähettää tv-kuvaa, jossa sanotaan näkyvän Harkovan alueelle liikkuvia yksiköitä. Videon aitoutta ei ole vahvistettu.
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa kymmenien tuhansien sotilaiden tappiot ja Kremlillä on ollut vaikeuksia kerätä henkilöstötäydennyksiä, sanoo Paronen.
– Liikekannallepanoa ei ole julistettu. Puhutaan peitetystä liikekannellepanosta. Vapaaehtoisia haalitaan sieltä täältä ja puhutaan "yhden yön ihmeistä", joissa varusmiehistä tehdään sopimussotilaita.
– Nämä ovat vahvistamattomia tietoja, mutta huhuinakin kertovat siitä, että henkilöstötäydennys on haastavaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:35Videolla vilahtaa ammus ja räjähdyksen jälkeen sotilas hylkää tankin Ukrainan julkaisemalla videolla.
Liikekannellepanon puute on yksi venäläisten sotakommentaattorien yleisimmistä kritiikin aiheista. Jo ennen helmikuista suurhyökkäystä Venäjän Ukrainan rajoille ryhmittämiä joukkoja pidettiin asiantuntija-arvioissa liian pieninä suuroperaatioon.
Ilmaista eteneminen ei ole Ukrainallekaan, muistuttaa Paronen. Amerikkalaislehti Washington Postin haastattelema ukrainalaissotilas väitti Ukrainan menettäneen vastahyökkäyksessään Hersonin alueella viisi kertaa enemmän sotilaita kuin Venäjä. Tietoa ei ole vahvistettu.
– Tappiolukuja sen enempää ukrainalaisilta kuin venäläisiltäkään on varsin vaikea luotettavasti saada. Totta on, että hyökkäyssota on kalliimpaa kuin puolustaminen. Tappioita tulee enemmän, Paronen sanoo.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
