Nykyisin vasenkätisiä ei enää pakoteta käyttämään oikeaa kättä. Heitä ei myöskään polteta roviolla noitina. Vasenkätisyys on valtakulttuurille kuitenkin edelleen ikävä asia, jota ilman kaikki olisi sille helpompaa. Kulttuurin syövereissä vasenkätisyys pysyy edelleen sorrettuna. Toisaalta vasenkätisyydestä on tietyissä tilanteissa selvää hyötyä. Älkää unohtako vasenkätisiä!
Ihmisistä 8-15 prosenttia on vasenkätisiä. Vasenkätisyyden yleisyys kuitenkin vaihtelee paljon eri alueilla ja eri kulttuureissa. Tämä osoittaa, että vasenkätisyys ei ole kokonaan synnynnäistä, vaan myös kasvuympäristö vaikuttaa.
Osittain kätisyys kuitenkin on periytyvä ominaisuus. Vasenkätisten vanhempien lapsista 30-40 prosenttia on myös vasenkätisiä. Oikeakätisten vanhempien lapsista vasenkätisiä on alle kymmenen prosenttia.
Oikeakätiset ovat suuri enemmistö kaikissa maailman kulttuureissa. Alkeellisissa kulttuureissa vasenkätisyys on kuitenkin yleisempää, ja simpansseilla vasen- ja oikeakätisiä on yhtä paljon.
Oikeastaan vasen- ja oikeakätisistä puhuminen on monin tavoin harhaanjohtavaa, sillä lähes kaikilla on kaksi kättä, joita kumpaakin käytetään. Oikeakätinen tarvitsee vasenta siinä missä vasenkätinen tarvitsee oikeaa. Dominoiva käsi hoitaa hienomotoriset toiminnot, mutta toinen käsi tarjoaa kontekstin: se esimerkiksi pitää paperista kiinni, kun toinen käsi piirtää sille.
Vasenkätisyydestä lukuisia terveyshaittoja
Vasenkätisillä on tutkimusten mukaan hiukan normaalia enemmän kehityshäiriöitä. Heillä on alttius hermoston ja immuunijärjestelmän häiriöihin. Jonkin verran yleisempiä ovat myös allergiat ja suolistosairaudet. Sen sijaan yleinen uskomus, että vasenkätiset kuolevat keskimäärin seitsemän vuotta nuorempina kuin oikeakätiset, ei pidä uusien tutkimusten mukaan paikkaansa. Elinikäeroa ei käytännössä ole, tai ainakin se menee virhemarginaaliin.
Myöskään legenda vasenkätisten erilaisista aivoista ei pidä paikkaansa. Vasenkätisillä aivojen oikea puolisko kyllä on usein se vahvempi puoli, kun oikeakätisillä asia on päinvastoin. Eri toimintoihin erikoistuneet aivojen alueet ovat kätisyydestä huolimatta samoilla paikoilla. Yksi poikkeus kuitenkin on: noin neljäsosalla vasenkätisistä kielenhallinta tapahtuu molemmilla aivopuoliskoilla, kun se normaalisti on vain vasemmalla puoliskolla.