Terveysyrittäjä Jarkko Lumme uskoo, että valtaosa ihmisistä hyötyisi mikrobiominsa tuntemisesta. Mikrobitestin avulla voi tarkastaa, miten hänen terveytensä kannalta oleellisen tärkeät suolistobakteerit voivat – ja miten niiden vointia voisi ravitsemuksellaan parantaa. Mutta ilman testiäkin ihminen voi huolehtia suolistonsa hyvinvoinnista.
Ihmisen painosta arviolta 1,5 kilogrammaa on bakteerimassaa. Hengitysteistä, iholta, limakalvoilta ja suolistosta löytyvät bakteerit eivät ole terveytemme kannalta merkityksettömiä. Bakteerit ja niiden geenit eli mikrobiomi muun muassa tuottaa hormoneja sekä vaikuttaa aivojen toimintaan, immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan.
Ajatellaan, että mitä enemmän erilaisia bakteereja ihmiselimistöstä löytyy, sen parempi. Valitettavasti länsimaissa trendi on kuitenkin päinvastainen: mikrobiomimme on köyhtymään päin. Selittäviä tekijöitä on lukuisia. Esimerkiksi keisarileikkausten yleistymisen, luontokosketuksen puuttumisen, vähäisen liikunnan, runsaan antibioottien käytön sekä länsimaisen ruokavalion tiedetään vähentävän suolistobakteereiden monimuotoisuutta.
Mikrobiomin köyhtyminen on yhdistetty tutkimuksissa lukuisiin terveysongelmiin, kuten ylipainoon, kakkostyypin diabetekseen, suolistosairauksiin ja syöpiin. Aihetta tutkitaan kiivaasti, ja uusia mikrobiyhteyksiä löytyy koko ajan.
Ihminen voi omilla elämäntavoillaan edistää suolistobakteeriensa monimuotoisuutta. Yleisesti ottaen kaikkien mikrobiomi hyötyy runsaasti kuituja, kasviksia ja hapatettuja ruokia sisältävästä dieetistä. Liikkuakin kannattaisi, mieluiten lähellä luontoa. Antibiootteja ei kannata syödä kuin todelliseen tarpeeseen.
Mutta ihmisten halusta panostaa terveyteensä löytyy myös markkinarako. Esimerkiksi sekä tarjoavat kuluttajille mikrobitestiä.


