Terveysyrittäjä Jarkko Lumme uskoo, että valtaosa ihmisistä hyötyisi mikrobiominsa tuntemisesta. Mikrobitestin avulla voi tarkastaa, miten hänen terveytensä kannalta oleellisen tärkeät suolistobakteerit voivat – ja miten niiden vointia voisi ravitsemuksellaan parantaa. Mutta ilman testiäkin ihminen voi huolehtia suolistonsa hyvinvoinnista.
Ihmisen painosta arviolta 1,5 kilogrammaa on bakteerimassaa. Hengitysteistä, iholta, limakalvoilta ja suolistosta löytyvät bakteerit eivät ole terveytemme kannalta merkityksettömiä. Bakteerit ja niiden geenit eli mikrobiomi muun muassa tuottaa hormoneja sekä vaikuttaa aivojen toimintaan, immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan.
Ajatellaan, että mitä enemmän erilaisia bakteereja ihmiselimistöstä löytyy, sen parempi. Valitettavasti länsimaissa trendi on kuitenkin päinvastainen: mikrobiomimme on köyhtymään päin. Selittäviä tekijöitä on lukuisia. Esimerkiksi keisarileikkausten yleistymisen, luontokosketuksen puuttumisen, vähäisen liikunnan, runsaan antibioottien käytön sekä länsimaisen ruokavalion tiedetään vähentävän suolistobakteereiden monimuotoisuutta.
Mikrobiomin köyhtyminen on yhdistetty tutkimuksissa lukuisiin terveysongelmiin, kuten ylipainoon, kakkostyypin diabetekseen, suolistosairauksiin ja syöpiin. Aihetta tutkitaan kiivaasti, ja uusia mikrobiyhteyksiä löytyy koko ajan.
Ihminen voi omilla elämäntavoillaan edistää suolistobakteeriensa monimuotoisuutta. Yleisesti ottaen kaikkien mikrobiomi hyötyy runsaasti kuituja, kasviksia ja hapatettuja ruokia sisältävästä dieetistä. Liikkuakin kannattaisi, mieluiten lähellä luontoa. Antibiootteja ei kannata syödä kuin todelliseen tarpeeseen.
Mutta ihmisten halusta panostaa terveyteensä löytyy myös markkinarako. Esimerkiksi Medbiolab sekä Biohit tarjoavat kuluttajille mikrobitestiä.
Yrittäjä Jarkko Lumme kertoo MTV Uutisille, että Medbiolabissa on vahva usko siihen, että valtaosalle ihmisistä mikrobiomin tutkiminen ja muuttaminen parempaan suuntaan on terveysteko.
Tavoitteena optimaalinen mikrobiomi
Mikrobitestin ideana on selvittää suolistobakteerien monimuotoisuutta ja ohjata tulosten perusteella ihmistä muuttamaan elintapojaan mikrobiominsa kannalta suotuisempaan suuntaan. Monesti tämä tarkoittaa rukkauksia ruokavalioon.
Näin syöt suolistosi kuntoon
- syö täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä
- syö tärkkelyspitoisia ruokia, kuten kauraa, herneitä, linssejä, banaania ja perunaa
- huolehdi kuidunsaannistasi
- juo kahvia ja teetä
- syö ksylitolia
- syö hapatettuja ruokia ja maitovalmisteita, kuten jogurttia, piimää ja hapankaalia
- vaihda kovat eläinperäiset rasvat pehmeisiin kasviperäisiin rasvoihin
- vähennä lihansyöntiä
- vältä sokeria, säilöntäaineita ja keinomakeuttajia
Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, Aivoliitto
– Laajoissa selvityksissä ja tutkimuksissa on löydetty sellainen kultainen keskitie, milloin mikrobiomi olisi optimaalisin, ja tähän voidaan pyrkiä ruokavalion mahdollisilla muutoksilla, Lumme sanoo.
Vaikka jokaisen mikrobiomi nauttii samanlaisesta ruokavaliosta, sanoo Lumme mikrobiotestin tarjoavan täsmällisempää apua. Testin perusteella suositeltu ruokavalio riippuu pitkälti näytteenantajan mikrobiomista saadusta tuloksesta.
– Jokaiselle on aika lailla yksilölliset suositukset. Jos esimerkiksi tiettyjä vitamiineja tuottavat bakteerimäärät ovat pienet, sitä voidaan lisätä tiettyjen ruoka-aineiden syömisellä, Lumme kertoo.
Mitä huonommalla tolalla ihmisen mikrobiomi on, sitä enemmän hän saa ruokailusuosituksia. Ruokavaliomuutoksista pitäisi tehdä pysyvä elämäntapa, sillä vaikka rukkaukset saisivat haluttujen bakteerien määrän kohoamaan jo parissa kuukaudessa, köyhtyy suolistomikrobi uudelleen, jos elämäntavat palautuvat entiselleen.
Suolistomikrobeihin toki vaikuttavat muutkin tekijät kuin se, mitä ihminen syö. Lumme kertoo, että testitulokset voivat antaa suosituksia myös liikunnan lisäämisestä, mutta ravitsemusohjeet ovat keskeisimmässä osassa.
Lue myös: Suuri osa suomalaisista ylittää riskirajan: Yllättävän pieni määrä ruokavaliossa voi sairastuttaa vakavaan syöpään – tällaisia ovat oireet
Kotitesti lähetetään Alankomaihin analysoitavaksi
Testin tilattuaan asiakas saa kotiinsa näytteenottopaketin. Käytännössä näyte otetaan ulosteesta. Lisäksi mikrobitestiin liittyy vapaaehtoinen terveyskysely.
Ulostenäyte lähetetään Medbiolabille Lahteen. Siellä näyte käsitellään, tarkastellaan ja prosessoidaan. Tämän jälkeen näytteenantajan uloste lähtee varsinaiseen DNA:n lukuanalyysiin Alankomaihin. 5–6 viikon kuluttua näytteen lähettämisestä asiakas voi lukea tuloksensa portaalista, josta löytyvät myös viittaukset niihin tieteellisiin tutkimuksiin, joihin tulokset perustuvat.
Tulokset on pyritty kertomaan tavalla, jonka maallikkokin ymmärtää. Mutta koska mikrobitestin on tarkoitus palvella myös ravitsemusasiantuntijoita ja lääkärikuntaa, on tulosportaalissa mahdollisuus päästä käsiksi myös syvällisemmin tutkimustietoa käsittelevään tietokantaan.
Tulokset kertovat sairastumisriskistä
Mikrobitestin tulokset eivät kerro pelkästään, mihin suuntaan ihmisen tulisi rukata ruokavaliotaan. Tulokset kertovat myös, mitä voi tapahtua, jos elämäntapojaan ei muuta.
Ulostenäytteen lähettäjä saa testituloksista tietää, millainen riski asteikolla 1–10 hänellä on sairastua viiteen eri suolistobakteereihin liitettyyn sairauteen: tyypin 2 diabetekseen, Crohnin tautiin, haavaiseen paksusuolentulehdukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä lihavuuteen.
Syksyllä myyntiin tulleen testin kattavuutta tarkastellaan koko ajan, ja kun tutkimustieto uuden mikrobeihin liitetyn sairauden kohdalta on riittävän vakuuttavaa, se lisätään riskilistaan.
Lue myös: Parin sadan euron geenitesti paljastaa alttiuden sairauksiin, mutta onko testaamisesta hyötyä? ”Sen jälkeen ei kannata katua päätöstään”
Lumme vakuuttaa, että testillä on paras mahdollinen tietosuoja, eikä tietoja anneta kolmansille osapuolille tai myydä tutkimuskäyttöön.
Lumme kertoo itsekin tehneensä mikrobitestin. Terveystietoinen mies tiesi, miten hänen ruokavalionsa ja elämänsä vaikuttavat hänen mikrobiomiinsa, joten tuloksissa oli vain vähän yllätyksiä.
Mikrobejaan testaavat jo ennestään terveystietoiset
Mikrobitestin ongelmana onkin, että sitä tekevät jo ennestään terveystietoiset ihmiset, joiden ruokavalio ja elämäntavat ovat hyvällä tolalla. Suurin hyöty mikrobitestistä olisi henkilöille, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita hoitamaan omatoimisesti terveyttään.
Lumme korostaa, että elämäntavat ja omat valinnat vaikuttavat ihmisen terveyteen nyt ja tulevaisuudessa.
– Nämä eivät ole huuhaata vaan tieteellisesti todistettuja faktoja, Lumme muistuttaa.
Se, haluaako tämän faktan todistaa omalla kohdallaan liki parinsadan euron testillä, on eria asia.
Lue myös: Suolistobakteereista huolehtiminen voi taata pitkän ja terveen elämän – ”toisten aivojemme” tutkija kertoo, miten se onnistuu: "70 prosenttia kaikista kuolemista liittyy elämäntapoihin"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Osittaislähteet: Itä-Suomen yliopisto. Terveyskirjasto, Aivoliitto