Brittitutkijat havaitsivat, että keisarileikkauksella syntyneiden lasten suolistobakteerit eroavat dramaattisesti alatiesynnytyksellä syntyneiden lasten suolistobakteereista, uutisoivat muiden muassa BBC sekä CNN. Varhainen altistuminen äidin mikrobeille saattaa toimia vastustuskyvyn koulijana ja selittää sitä, miksi keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on enemmän tiettyjä terveysongelmia.
Keisarileikkauksella syntyminen on tutkimuksissa liitetty monien kroonisten immuunivälitteisten tai tulehduksellisten sairauksien sekä lihavuuden ja ylipainon kehittymisen riskiin. Keisarileikkauksella syntyneiden tiedetään sairastuvan todennäköisemmin esimerkiksi ykköstyypin diabetekseen, allergioihin ja astmaan. Yhtenä selityksenä ilmiölle pidetään sitä, että keisarileikkauksella lapsi ei altistu varhaiselle mikrobikontaktille.
Nature-tiedelehdessä julkaistut tulokset tukevat tätä käsitystä. Alateitse syntyneiden lasten todettiin saaneen suurimman osan varhaisista suolistobakteereistaan äideiltään. Sen sijaan keisarileikkauksella syntyneiden lasten elimistössä oli enemmän sairaalabakteereita. Jos lapsen immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla tai nämä bakteerit pääsevät esimerkiksi kudoksiin tai verenkiertoon, voi lopputuloksena olla sairastuminen.
– Mikä yllätti ja pelästytti minut, oli näissä lapsissa oleva sairaalabakteerien määrä. Se saattoi olla jopa 30 prosenttia heidän mikrobiomistaan, tutkimusta tehnyt Trevor Lawley Sanger-instituutista sanoo BBC:lle.
Ero eri tavalla syntyneiden vauvojen bakteerifloorassa hälveni lapsen kasvaessa ja oli käytännössä kadonnut ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä. Tutkimusta jatketaan edelleen ja vauvoja on tarkoitus seurata heidän koko lapsuutensa ajan.
Löydökset perustuvat lähes 600 vauvalta ja 175 tuoreelta äidiltä kerättyihin ulostenäytteisiin. Tutkimusta on luonnehdittu laajimmaksi laatuaan.
LUE MYÖS: Vauvojen kakan muuttuminen huolestuttaa tutkijoita – ikäviä vaikutuksia lapsen terveydelle?
Varhainen altistuminen mikrobeille kouluttaa vastustuskykyä
Suolistobakteerien merkitys ihmisen terveydelle on alkanut valjeta tutkijoille viimeisten vuosien aikana. Noin puolet ihmiskehon soluista koostuu mikrobeista, joista suurin osa elää suolistossamme. Elimistön mikrobiomia voikin luonnehtia ihmisen ”toiseksi perimäksi”.
Suolistobakteerien epätasapaino on liitetty useisiin länsimaita riivaaviin ongelmiin, kuten allergioihin, ylipainoon, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, masennukseen, autismiin, Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin sekä syöpiin.
Brittitutkijat epäilevät, että varhainen altistuminen äidin mikrobeille saattaa koulia lapsen immuunijärjestelmää.
Synnytystavalla on suurin vaikutus siihen vauvojen bakteeriflooraan, mutta myös imetyksellä ja antibioottien käytöllä on osansa asiassa. On myös huomioitava, että joissain tilanteissa keisarileikkaus voi olla äidin tai lapsen hengen pelastava operaatio.
Keisarileikkaukset ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti, ja esimerkiksi Suomessa joka kuudes synnytys tapahtuu keisarileikkauksella. Entistä useammin synnyttäjät haluavat keisarileikkauksen ei-lääketieteellisten syiden, kuten synnytyspelon, vuoksi.
LUE LISÄÄ: Toiveena suunniteltu sektio? Punnitse näitä pitkäaikaisvaikutuksia
Keinotekoinen altistaminen ei auta suolistobakteereihin
Tutkimuksessa käsitellään myös vauvan keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteille.
Toimenpiteessä vauva altistetaan äitinsä emättimen mikrobeille keräämällä pumpulitikkuun äidin emättimen eritteitä, joita sitten sivellään vastasyntyneen suuhun, nenään ja vartalon iholle. Tarkoituksena on altistaa vauva bakteereille, joille se altistuisi alatiesynnytyksessä, ja käynnistää terveen bakteeriflooran syntyminen.
Tutkimuksen mukaan toimenpide ei kuitenkaan vaikuta vauvan suolistobakteereihin. Vaikuttaa siltä, että vauvan suolistobakteereihin vaikuttavan nimenomaan äidin suolistosta peräisin olevat bakteerit.
Emättimen eritteille altistaminen voi lisätä vaarallisten B-ryhmän streptokokkien tarttumisen riskiä, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneelle vakavia infektioita.