Vanhanen varoittaa asuntovelkaisia: "Suorien asuntolainojen rinnalle on tullut uusia putkia, joiden kautta asunnon ostaja velkaantuu"

Olemme Finanssivalvontaa valvovassa pankkivaltuustossa seuranneet Fivan raporttien pohjalta koko kolmen vuoden kautemme kotitalouksien velkaantumista erityisesti asuntolainoituksen kautta.

Mittari on mielestäni punaisella. Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut jo parikymmentä vuotta ja nyt on aika suitsia sitä. Fiva onkin asteittain kiristänyt määräyksiä ja antanut pankeille kehotuksia.

Kiristystoimien on jatkuttava ja ennustan, että saamme vielä lähivuosina uutta lainsäädäntöä, jolla valvontaviranomaisten oikeuksia vahvistetaan. Ne eivät ole tällä hetkellä riittäviä.

Kotitalouksien asuntolainoituksessa on korostettu etukäteissäästämisen merkitystä. Mutta suorien asuntolainojen rinnalle on tullut uusia putkia, joiden kautta asunnon ostaja velkaantuu. Tontti ei aina ole taloyhtiön oma ja erityisesti taloyhtiölainojen määrä on nyt kiivaassa kasvussa.

Oma erityispiirteensä on se, että ns. ammattimaiset asuntosijoittajat ovat aktiivisia eivätkä muut asukkaat aina edes tiedä, että osa taloyhtiöstä on sellaisten omistajien omistamia, joilla on konkurssin mahdollisuus.

Erityisesti uusien asuntojen hintakehitys on ollut nopeaa. Tuntuu, että laajassa bisneksessä jokainen haluaa osansa kustannusten noususta ja kenenkään intressissä ei ole katsoa, kuinka se ostaja lopulta pärjää. Ostajankaan mahdollisuus tinkiä hintaa ja alan bisneksen vauhtia alas, ei ole ollut vahva, koska suuremman lainasumman on saanut takaisinmaksuaikaa pidentämällä ja lyhennysvapailla.

Jos sama rahalaitos rahoittaa tonttia, rakennusyhtiötä ja rakennuttajaa, niin sillä taitaa olla suuri intressi saada lainoilleen maksaja nuoresta perheestä, jolle räätälöidään pitkä asuntolaina, jotta kuukaisikustannus säilyy kohtuullisena.

Kuluttajansuoja ei kuulu Fivalle, mutta muiden viranomaisten voisi olla aika valmistella lainsäädäntöä, jossa myyjän ja taloyhtiön velvollisuus olisi pitää ajantasaista julkista tietoa siitä, millaisia tahoja yhtiön muut osakkaat ovat. Jos esim. enemmistö kuuluu rahastoyhtiölle, joka saattaa mennä konkurssiin, on tästä hyvä olla tieto muilla osakkeenomistajilla, joiden niskaan koko yhtiö jäisi.

Kiinnittäisin lisäksi valtiovarainministeriön huomiota siihen suureen peruskysymykseen, että onko nykyaikana enää syytä siihen, että asuntoihin sijoitettaessa pääomaa ja sen tuottoa kohdellaan kevyemmin kuin omistettaessa esim listaamattomien yritysten osakkeita.

Pääomatulojen verotuksen olisi hyvä olla neutraalia. Nyt monet verotuksen rakenteet tuuppaavat pääomia kiinteistöomistuksen piiriin ja se on ruokkimassa nyt myös asuntojen rakennuskustannusten nousua. Keventäisin tuottavaan liiketoimintaan sidotun pääoman verotusta siten, että kaikkia pääomatuloja, myös vuokratuloja ja luovutusvoittoja, lopulta verotettaisiin keskenään neutraalilla tavalla, mitään omaisuuden muotoa suosimatta.

Viimeinen huomio kokonaisuudessa liittyy asumistukeen. Sen vuotuinen määrä on myös kasvanut ja sen kautta kulkevat miljardit ovat myös osa niitä rahavirtoja ja verotuksen rakenteita, jotka ovat olleet johtamassa rakentamisen hintojen nousuun ja kotitalouksien ennätyskorkeaan velkaantumiseen.

Lähes ainoa kiristys koko tässä laajassa kokonaisuudessa on liittynyt asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden asteittaiseen tinkimiseen. Samaa politiikkaa tarvittaisiin koko tässä vyyhdessä.

Käsitykseni poliittisesta ilmapiiristä on se, että korjaustoimille on tällä hetkellä paljon ymmärrystä puoluerajojen yli.

Matti Vanhanen, kansanedustaja, pankkivaltuuston puheenjohtaja