Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei innostu lainkaan SDP-poliitikkojen halusta korottaa työeläkkeitä eläkerahastojen tuotoilla sekä selvittää puoliväli-indeksin palauttamista eläkkeisiin.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) jätti viime viikolla eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jonka allekirjoitti 22 muuta SDP:n kansanedustajaa.
Kiljunen kysyy muun muassa puolueen varapuheenjohtajien Matias Mäkysen ja Niina Malmin tuella, voisiko hallitus selvittää suomalaisten eläkkeiden palauttamista niin sanottuun puoliväli-indeksiin.
Lisäksi allekirjoittajat kiirehtivät hallitusta etsimään keinoja "vappusatasen" toteuttamiseen. Pienimpiä työeläkkeitä halutaan korottaa 100 eurolla. Rahat otettaisiin demarien mukaan eläkerahastojen tuotoista.
Valtiovarainministeri Saarikko suhtautuu SDP-poliitikoiden eläkeavauksiin hyvin penseästi.
– Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole päivänpolitikan pelinappula. Olisin näiden avausten suhteen erityisen varovainen, Saarikko kommentoi.
Saarikko: "Teema on tuttu vaalikentiltä"
Ministeri Saarikko muistuttaa, että painetta on pikemminkin eläkemaksujen korottamiseen kuin eläkkeiden korottamiseen saati indeksimuutoksiin.
– Teema on tuttu vaalikentiltä ja oikeutettu huoli tämän päivän eläkeläisiltä, mutta omiin periaatteisiini ja arvoihini kuuluu, että politiikkaa tehdään myös niille, jotka eivät tänään pidä suurinta ääntä itsestään – tuleville sukupolville, Saarikko sanoo.
Aloitteet ovat herättäneet laajaa vastustusta, ja esimerkiksi Mäkynen ja Malm perääntyivät jo IL:n haastattelussa avausten takaa. Myös SDP:n nuorisojärjestö vastustaa aloitteita.
Suomalaisten työeläkkeitä korotetaan nykyisin vuosittain niin sanotulla taitetulla indeksillä, joka perustuu 80-prosenttisesti hintojen ja 20-prosenttisesti palkkojen muutokseen.
Ennen eläkkeitä korotettiin puoliväli-indeksin mukaisesti, jolloin palkkojen kehityksellä oli suhteellisesti suurempi rooli.
Puoliväli-indeksiin palaaminen pelaisi monen nykyeläkeläisen pussiin, mutta esimerkiksi Eläketurvakeskuksen mukaan toimi olisi nuoria kohtaan epäreilu eikä ehkäisi nykyistä eläkeläisköyhyyttä erityisen tehokkaasti.
Eläkkeiden rahoituspohja heikkenee
Suomen eläkejärjestelmään on syntymässä rahoitusongelma syntyvyyden laskiessa ja huoltosuhteen heiketessä. Eläketurvakeskus on arvioinut, että eläkemaksujen nykyinen taso riittää noin 30 vuotta.
Saarikon mielestä tärkeää olisi nyt miettiä, miten työllisyyttä saataisiin kasvatettua, jotta eläkemaksuja maksaisi yhä useampi. Lisäksi kannattaisi pohtia, kuinka eläkerahastot voisivat jatkossa olla entistäkin tuottoisampia.
– Tulevien sukupolvien nimissä on oikeutettua suhtautua kriittisesti tällaiseen esitykseen, joka palvelee varmasti päivänpolitiikan tarpeita, Saarikko linjaa.
Valtiovarainministeri ei ota kantaa siihen, ovatko demarit jättäneet kysymyksensä vain kalastellakseen iäkkään väestönosan ääniä.
– Siihen he varmasti vastaavat itse, Saarikko toteaa.