Valkovenäläinen freelance-toimittaja Hanna Liubakova on seurannut viime viikkoina tiiviisti kotimaansa Valko-Venäjän historiallista protestiliikehdintää. Silti hänenkin on lähes mahdotonta ennustaa, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu seuraavaksi.
Yksi asia on kuitenkin selvä: presidentti Aljaksandr Lukashenka on menettänyt suosionsa kaikissa kansanryhmissä.
– Ihmiset ovat etääntyneet hänestä täysin. He tuntevat syvää inhoa tätä kohtaan ja kutsuvat tätä torakaksi ja psykopaatiksi, sanoo Liubakova STT:n haastattelussa.
Yksi suuri syy on se, mitä tapahtui protestien alussa. Kun kansalaiset lähtivät ensimmäistä kertaa osoittamaan mieltään vilpillisenä pidettyjä presidentinvaaleja vastaan, viranomaiset ottivat mielivaltaisesti kiinni ainakin 7 000 ihmistä.
Kun viranomaiset alkoivat vapauttaa mielenosoittajia, alkoi paljastua kammottavia tarinoita kidutuksesta. Tuntikausia kestäneitä lyöntejä, ihmisten seisottamista, raiskausuhkauksia.
– Ei ole liioittelua sanoa, että nämä tapahtumat shokeerasivat koko maata. Näin suurien pidätysten vuoksi lähes jokaisella oli sukulainen tai ystävä, joka joutui poliisiväkivallan kohteeksi. Monet kokivat poliisiväkivaltaa nyt ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti tai todistivat sitä.
Osa pidätyksistä oli täysin mielivaltaisia. Poliisi nappasi kiinni jopa bussipysäkillä bussia odottaneita ihmisiä, joilla ei ollut mitään tekemistä protestien kanssa.
Lue myös: Valko-Venäjän kaduilla liehuu niin paljon punaista ja valkoista, että kankaat ovat loppuneet kaupoista – miksi maan vanhasta lipusta tuli Lukashenkon vastainen symboli?
Minskin tapahtumat vyöryvät sosiaalisen median kautta
Valko-Venäjän ainoalla itsenäisellä televisiokanavalla uransa aloittanut Liubakova on tottunut vaikeaan sananvapaustilanteeseen. Myös protestien aikana hänen kollegoitaan ja ystäviään on otettu kiinni.
Valko-Venäjän viranomaiset ovat selvästi halunneet estää tiedon leviämisen protesteista paitsi maan sisällä, myös ulkomaille. Paikallisia toimittajia on pidätetty, ulkomaalaisten medioiden toimittajia estetty saapumasta maahan tai heitetty ulos, nettiä häiritty ja itsenäisille uutissivustoille pääsyä estetty. Myös STT on hakenut akkreditointia maahan, mutta ei ole sitä saanut.
Samalla tiedon levittämisen kontrollointi kokonaan on ollut mahdotonta. Liubakova itse jakaa lähes tunnin tarkkuudella Twitter-tilillään tietoja protesteista.
Opposition suosimassa Telegram-sovelluksessa ja Twitterissä tapahtumia Minskin kaduilta voi seurata virtuaaliajassa, vaikka kansainvälistä mediaa ei maahan päästettäisi.
"Emme välttämättä näe Venäjän tankkeja, mutta sen vaikutusvalta kasvaa"
Yksi asia Liubakovaa mietityttää. Se on se, että Valko-Venäjän valtion medioista on erotettu toimittajia ja tilalle nostettu suoraan Venäjältä palkattuja toimittajia, jotka levittävät Venäjälle myönteistä narratiivia.
Valko-Venäjän valtion television työntekijät menivät lakkoon elokuun puolivälissä protestoidakseen sensuuria vastaan. Nyt lakkoilevat työntekijät ovat joko itse eronneet tai joutuneet erotetuiksi, ja heidän tilalleen on nostettu täysin tuntemattomia venäläisiä toimittajia, Liubakova sanoo. Myös muut paikalliset toimittajat ovat puhuneet asiasta kansainvälisessä mediassa.
Lisäksi Lukashenkaa tukevissa protesteissa on nähty jo Venäjän lippuja heiluttelevia ihmisiä.
Liubakova on verrannut tilannetta Ukrainan Krimiin, jossa Venäjän televisiokanavat maalasivat jo vuosia ennen Krimin valtausta Venäjälle myönteistä narratiivia.
Hän ei silti usko, että Valko-Venäjällä nähtäisiin suora Ukrainan tapahtumien toisinto.
– Emme välttämättä näe tankkeja, mutta Venäjän vaikutusvalta kasvaa, hän sanoi.
Liubakova arvioi myös aiemmin Washington Postin mielipidekirjoituksessaan, että Venäjälle myönteiset tahot yrittävät joko työntää Valko-Venäjää yhä lähemmäksi Venäjää tai pyrkiä hajottamaan maata. Tämä voi hyvin tapahtua ilman suoraa sotilaallista väliintuloa tai jopa ilman Lukashenkaa.
– (Vladimir) Putinin painajainen on demokraattinen Valko-Venäjä, joka kääntyy pois pitkäaikaisen liittolaisensa luota -- Putin saattaa kuitenkin lopulta etsiä luotettavampaa kumppania ja korvata heikon johtajan, joka on jakanut maata, Liubakova arvioi kirjoituksessaan.
Samalla maan oppositio on pyrkinyt toistuvasti korostamaan, että protesteissa ei ole kyse Venäjä-vastaisuudesta, vaan maan sisäisistä asioista.
"Hän oli välinpitämätön ja kyyninen"
Lukashenka on hallinnut Valko-Venäjää itsevaltaisesti vuodesta 1994. Kansalle on aiemmin luvattu vastineena poliittisesta kuuliaisuudesta talouskasvua ja turvallisuutta.
Näitä kahta asiaa presidentti ei ole enää onnistunut toimittamaan. Viime vuosina Valko-Venäjän talous on heikentynyt, palkkakehitys jumiutunut ja ihmisten tulevaisuudennäkymät heikentyneet.
Toinen pilari oli turvallisuus. Kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014 ja lähetti joukkoja Itä-Ukrainaan, Lukashenka myi kansalle lupauksen siitä, että nämä pysyvät turvassa, jos hän pysyy vallassa.
– Hän käytti taitavasti tätä narratiivia, Liubakova sanoi.
Koronavirus kuitenkin osoitti, että Lukashenka ei pidä kansaansa turvassa. Presidentti vähätteli virusta alusta alkaen. Koronarajoituksia ei julistettu, ja lääkkeeksi virukseen presidentti ehdotti maataloustöitä, traktoreita ja alkoholia. Samalla sairaaloihin virtasi koronapotilaita. Virallisesti noin 9 miljoonan asukkaan Valko-Venäjällä on todettu yli 71 000 koronatartuntaa.
– Hänellä oli välinpitämätön, kyyninen asenne koronaviruksen uhreja kohtaan. Niin virukseen sairastuneet kuin lääkärit kokivat jääneensä yksin. Lukashenka ei auttanut heitä ollenkaan, vaikka oli vuosia luvannut suojella kansalaisiaan. Tämä oli erittäin tärkeä tekijä, Liubakova sanoo.
Sitten tulivat presidentinvaalit, joiden piti olla läpihuutojuttu. Tällä kertaa itsevaltaisen johtajan haastoivat kuitenkin lukuisat oppositioehdokkaat. Vaikka heidät saatiin siivottua näennäisesti pois pelistä pidätyksillä, onnistui yhden pidätetyn oppositioehdokkaan Sjarhei Tsihanouskin vaimo Svjatlana Tsihanouskaja nousemaan presidentin haastajaksi – vaikka Lukashenka oli aiemmin pilkannut tätä muun muassa sukupuolen vuoksi.
Samalla vaalitapahtumissa ympäri maata ihmiset myös näkivät, miten paljon muitakin oli paikalla.
– He tunsivat ehkä ensimmäistä kertaa edustavansa enemmistöä, Liubakova sanoo. Samalla se teki vaikeaksi uskoa väitteisiin, jonka mukaan Lukashenka olisi voittanut vaalit 80 prosentin ääniosuudella.
Liubakova haluaa huomauttaa, että vaikka länsimaalaisesta mediasta voi saada kuvan, että protestit ovat uusi asia, näin ei ole. Valko-Venäjällä on järjestetty protesteja jo vuosia aiemminkin, ja tyytymättömyys on kasvanut pinnan alla hiljaa.
– Tilanne ei siis ole se, että valkovenäläiset ovat aiemmin olleet täysin tyytyväisiä ja nyt heränneet protestoimaan. Protestiliikehdintä on kasvanut vuosia.
"Nyt tai ei koskaan"
Tulevaa on mahdotonta Liubakovasta ennustaa. Osa kansalaisista alkaa tuntea väsymystä jo kolmatta viikkoa jatkuvaan protestointiin, mutta samalla protestihenki on vahva.
– Moni ajattelee, että se on nyt tai ei koskaan, hän sanoo.
Liubakova toivoo, että kansainvälinen yhteisö ei unohtaisi valkovenäläisiä.
– Heidän ei pitäisi kokea olevansa yksin, mutta heillä ei ole paljon työkaluja, jolla taistella. He protestoivat rauhanomaisesti, mutta heitä pidätetään silti.
Hän toivoo, että EU asettuisi yhtenäisesti tukemaan Valko-Venäjän demokraattisia uudistuksia vaativia tahoja. Baltian maiden yhteistä matkustuskieltoa Lukashenkalle ja tämän lähipiirille Liubakova pitää hyvänä esimerkkinä yhtenäisyydestä.
– Samalla on sääli, että siinä on mukana vain kolme maata.
Lukashenka: En järjestä uusia vaaleja, paitsi jos minut tapetaan
Niin oppositio kuin EU ovat yrittäneet patistaa Lukashenkaa vuoropuheluun opposition kanssa. Presidentti ei kuitenkaan ole osoittanut minkäänlaista halua vuoropuheluun. Hän on esittänyt salaliittoja ulkomaiden lietsomista protesteista, Nato-joukkojen liikkeistä maan rajalla, esiintynyt aseen kanssa, pidättänyt merkittävimpiä oppositiojohtajia ja nimitellyt mielenosoittajia.
Myös turvallisuuskoneisto on pysynyt vahvasti Lukashenkan takana muutamia yksittäisiä "loikkareita" lukuun ottamatta.
Liubakova pitää yhtenä syynä sitä, että jos Lukashenka kaatuisi, joutuisi moni turvallisuuskoneiston työntekijä tutkittavaksi mielivaltaisesta väkivallan käytöstään.
Turvallisuuskoneiston tuki auttaakin Lukashenkaa tällä hetkellä sinnittelemään vallassa, vaikka kansalaiset ovat toista mieltä.
– Hän on sanonut, että ei järjestä uusia vaaleja, paitsi jos hänet tapetaan. Hänen luonteeseensa ei kuulu neuvotella tai puhua opposition kanssa.
"Kansalaisten yhtenäisyyttä ei voi rikkoa"
Yksi asia kuitenkin sai Lukashenkan nöyrtymään ja puhumaan kansalaisille. Se oli valtion yhtiön tehtaiden työntekijöiden liittyminen lakkoon, joka sai tämän ilmaantumaan tehtaalle puhumaan työntekijöille.
– Yritysten lakkoilu ja talous voivat olla tarpeeksi vahvoja tekijöitä, jotka saavat hänet istumaan ja neuvottelemaan. Jos hän heikkenee, hänen on pakko puhua ihmisten kanssa.
– Kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä tapahtuu. Nyt Lukashenkasta tuntuu vahvalta, hän sanoo.
Mutta vahvoja ovat myös kansalaiset. Lukashenka on yrittänyt pidätyksillä ja kidutuksilla pelotella kansaa, mutta valkovenäläisiä yhdistää tällä hetkellä äärimmäisen suuri solidaarisuus. Poliittiset jakolinjat ovat heikentyneet, ja lähes jokainen ihmisryhmä on marssinut kadulla osoittamassa mieltään: miehet, naiset, eläkeläiset, tehdastyöläiset, akateemikot, opiskelijat.
Mitä tahansa tapahtuukin, Valko-Venäjä on muuttunut, Liubakova uskoo. Kansalaisten välistä tunnesidettä ja yhtenäisyyttä ei voi katkaista.
– Ensin hän pidätti opposition vaaliehdokkaat. Tämän jälkeen hänet haastoivat kolme oppositioon kuuluvaa naista (Tsihanouskaja, Veranika Tsapkala ja Maryja Kalesnikava). Kun hän pidätti tavallisia kansalaisia, yhä useammat ihmiset tulivat kadulle. Tiistaina hän pidätti opiskelijamielenosoittajia, minkä jälkeen yhä useammat opiskelijat tulivat kadulle.
– Mitä tahansa hän tekee, se lähinnä provosoi ihmisiä enemmän kaduille.