Valkoisia posliinipupuja piileksii Helsingin sopukoissa – mistä oikein on kyse?

Kusti, Gustaf ja Petter. Eliel, Alvar ja Ursula. Arkkitehti ja keramiikkataitelija Hanna-Kaarina Heikkilä tempaisee parhaillaan kaupunki-installaatiollaan ja sijoittaa erilaisia valamiaan posliinisia pupuja eri puolille kaupunkia. Hän ottaa pupusta vähän epätarkan polaroid-kuvan, joka julkaistaan Instagramissa ja Facebookissa.

– Olen vienyt jo kaiken kaikkiaan noin 50 valkoista pupua eri puolille Helsinkiä. Teen ne ja annan niille nimet sijoituspaikan mukaan. Esimerkiksi Impi meni Neitsytpolun puistoon. En tiedä, onko häntä jo löydetty. Aikamoinen kanijahti on kuitenkin menossa, sillä Saariaho Järvenpää -gallerian ovellakin oli jo joku odottamassa polaroid-kuvaa, jonka vein sinne yksi aamu. Tänä aamuna olen vienyt jo viisi pupua ja vien vielä esimerkiksi Tarja-nimisen pupun. Mihinkähän sen veisi?

Kaupunki-installaatio on osa Helsinki Design Week- tapahtumaa ja tarkoitus on herätellä ihmisiä katsomaan omaa urbaania ympäristöään. Pupun pohjasta löytyy aina Instagram-osoite, joka kertoo koko ideasta. Tavoitteena on, että ihmiset etsii ja kokee omaa kaupunkiympäristöään tutusta poiketen

– Ihmiset eivät ole oikein varmoja, saako pupun ottaa, miksi ihmeessä puskaan ilmestyt valkoinen pupupatsas. Tähtitornin mäelle vein Esko-nimisen pupun, joka on tietysti Esko Valtaojan mukaan nimetty. Ja Merihakaan vein Kalevin, Sorsan mukaan ja Kumpulaan kasvitieteellisen kulmille Linnen. Kyösti nökötti eduskuntatalon sivussa, mutta varmaan on jo löydetty. Havis Amandalla pupu istui ihmeen kauan, vaikka ajattelin, että saman tien se katoaa.

Heikkilä on valanut kolmenlaisia pupuja, jotka edustaa erilaisia tunnetiloja, yksi on säikähtänyt ja laittanut kaninkoloon päänsä, toinen on korvat pystyssä oleva tarkkailijatyyppi ja kolmas on häpeissään oleva kani, jolla on tassut silmien päällä. Heikkilä valitsi kanin, koska se herättää paljon tunteita helsinkiläisissä. Oi miten söpöjä! Tuholaisia ne ovat! Antakaa niidenkin elää! Eikö niistä jo päästä eroon!

– En ole mitenkään citykaneja vastaan, toki niistä on omat haittansa ja ne tekevät tuhojaan istutuksille. Toisaalta on kiva, että erilaiset eläimet voi täällä möllötellä menemään. Mutta ei tämä ole mikään kannanotto.

Seuraavaksi Heikkilä tempaisee Lontoossa, jonne hän vie citykettuja.

– Nyt on jo kettujen valaminen meneillään. Se on aika raskasta hommaa, kettumuotit ovat järjettömän painavia, yli 40 kiloa. Sisään menee 11 litraa savea eli aika fyysistäkin hommaa tämä on. Suunnittelen myös samanlaista installaatiota Tokioon. Sinne sijoitettaisiin supikoiria, joita kaupungissa on paljon.

Osallistu pupujahtiin Twitterissä, Instagramissa tai Facebookissa #wildinthecity_globe. 

https://www.facebook.com/saariahojarvenpaa