Merenalaisia kaapeleita ei saa ankkurinkestäviksi, toteaa Elisan turvallisuusjohtaja.
Itämerellä on tapahtunut lokakuusta 2023 lähtien yhdeksän varmaa merikaapelivahinkoa.
Määrä on kasvanut huomattavasti.
– Valitettavasti näyttää siltä, että eivät nämä jää viimeisiksi, sanoi turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius teleoperaattori Elisan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Walleniuksen mukaan mitään yhtä ratkaisua kaapelirikkojen estämiseksi ei ole, vaan tarvitaan monenlaisia sekä viranomaisten että lainsäädännön toimia.
Itse kaapeleita ei saa "ankkurinkestäviksi", vaikka ne vahvoja ovatkin.
– Ei tämä kestä rahtilaivan painoa. 50 000 tonnia painava ja 15 kilometriä tunnissa menevä mötikkä rikkoo minkä tahansa, Wallenius sanoi.
Hän pitääkin tarpeellisena Suomessa virinnyttä keskustelua siitä, miten avoimesti kaapeleiden tapaisten keskeisten infrakohteiden sijaintiedot ovat saatavilla. Merikarttoihin on ollut merkittynä infra, jonka yli ei ole suotavaa ajaa ankkurilla.
– Se mittava avoimuus on rakennettu toisenlaiseen maailmanaikaan. On hyvä asia, että sitä tarkastellaan uudestaan, sekä viranomaisten että viime kädessä lainsäädännön kautta eduskunnassa.
Walleniukselta kysyttiin, onko Suomenlahden tilanne saanut yhtiön etsimään turvallisempia kaapelireittejä. Hänen mukaansa on itsestään selvää, että suunta on Suomesta länteen.
– Haemme erilaisia tapoja yhteyksien varmistamiseksi, Wallenius sanoi. Sen tarkemmin hän ei halunnut asiaa avata.
Elisa on myös varmentanut järjestelmänsä niin, että kaapelikatkokaan ei pysäytä tietoliikennettä, vaan se ohjautuu automaattisesti toisille reiteille.
Elisalla on ollut vuodesta 1997 lähtien kaikkiaan 18 kaapelikatkoa, niistä valtaosa ankkureiden aiheuttamia.
Meriliikenteen ohjaus on sittemmin parantunut merkittävästi, ja huolimattomuudesta johtuneet katkot ovat vähentyneet.
Ennen Itämeren alueen tilanteen kiristymistä ehti olla useita vuosia, jolloin katkoja ei ollut lainkaan.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvaksi epäillyn Eagle S -tankkerin epäillään katkaisseen ankkurillaan joulupäivänä useita tietoliikennekaapeleita ja Estlink 2 -sähkönsiirtoyhteyden Suomen ja Viron välillä.
Vioittuneista kaapeleista kaksi oli teleoperaattori Elisan merikaapeleita, jotka kulkevat Helsingin ja Tallinnan välillä. Molemmat kaapelit on saatu korjattua.
Yhteinen tekijä viime aikojen kaapelivahingoissa on ollut, että niissä kaikissa on epäilty alusta, joka on voitu tunnistaa ja jota on voitu seurata, ja että alus on ollut joko tulossa Venäjältä tai menossa sinne, Wallenius kuvasi.
Viranomaisten tehtävänä on nyt selvittää, onko kaapeleita vahingoitettu tahallaan ja onko kyse johdetusta toiminnasta.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom poisti merenalaisen infran paikkatiedot avoimesta Oskari-tietopalvelusta viime vuoden kesäkuussa toistaiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö myös keskeytti lokakuussa Traficomin valmisteleman Sijaintitietopalvelun käyttöönoton.
Jutun otsikkoa korjattu 29.1.2025 kello 17.07: Aiemmassa otsikossa luki virheellisesti, että ankkuri painaisi 50 000 tonnia. Näin paljon painaa kuitenkin rahtilaiva, ei sen ankkuri.