Vadelmalla kuten rakkaalla lapsella on monta nimeä. Karjalassa sitä kutsutaan vaapukaksi, pohjoisessa Suomessa vaaraimeksi. Etelä-Suomessa vadelmaa kuulee sanottavan myös hallaimeksi. Vadelman valtakunnallinen lempinimi on vattu.
Reseptit Vuoden 2004 marjaksi valitusta vadelmasta ovat peräisin Marttaliitosta. Vadelma kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa hyvin yleisenä Oulun-Kajaanin korkeudelle saakka. Pohjoisempana sitä on paikoitellen ja Lapissa vadelma on harvinainen.
Tyypillisiä luonnonvaraisen vadelman kasvupaikkoja ovat hakkuuaukiot, kivikot, sähkölinjojen alusmaat, lehtimetsät, ojien reunat, purojen ja jokien varret, merenrannat ja tienvarret. Vadelman lehtiä voi käyttää luonnon teeaineksina. Herkulliset, tuoksuvat marjat ovat kypsiä poimittaviksi heinä-elokuussa.
Vadelmat sisältävät paljon sokereita, omena- ja sitruunahappoa sekä aromiaineita. Vadelman C-vitamiinipitoisuus on kohtalainen. Marjat ovat tuoreina herkullisia esimerkiksi viilin ja jäätelön kanssa sekä marjasalaateissa.
Vadelmista voi tehdä kastikkeita, jotka sopivat niin salaatin ja liharuoan kuin jäätelön, jälkiruokapuurojen ja -piirakoiden kanssa tarjottaviksi. Leivonnaisiin vadelma antaa hienon maun.
Eniten vadelmaa säilötään pakastamalla. Perinteisiä ja edelleen hyviä säilöntätapoja ovat keittäminen hilloiksi, mehuiksi ja nektareiksi. Esimerkiksi punaherukka-vadelmamehu on upean makuinen juoma, kerrotaan Marttaliitosta.
Vadelmakastike
- 2 dl vettä
- 1 1/2 dl sokeria
- 4 dl vadelmia
