Valtioneuvos Johannes Virolainen (1914–2000) tunnetaan etenkin sisäpoliittisesta roolistaan, mutta Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille myös hänen rooliaan kansainvälisen politiikan kentillä.
Virolainenhan vaikutti muun muassa pitkään Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU).
– Hän oli Neuvostoliitolle hyödyllinen yhteistyökumppani IPU:ssa ja kansainvälisessä politiikassa. Mutta sitten Suomessa Virolaiselle piti näyttää niin sanotusti sen paikka, kun Suomi vuoden 1968 tapahtumien myötä alkoikin olla Neuvostoliiton kannalta huono esimerkki itäisen ja keskisen Euroopan sosialistisille maille, hän sanoo.
Jotkut Tehtaankadun sanomisia tarkkaan kuunnelleet uumoilivatkin Virolaisen tuhoavan poliittisen uransa vaatimalla aidosti rauhanomaista rinnakkaiseloa ja liennytystä.
– Ristiriita Virolaisen ulkopoliittisessa roolissa on hyvä huomata. Se myös selittää sitä, miksi Virolaista Suomessa Tehtaankadun suunnalta syrjittiin.
Rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja liennytykseen Virolaisella sisältyi voimakkaasti myös Suomen puolueettomuus.
"Ei lähtenyt silittelemään päätä"
Suomen sodanjälkeistä voimahahmoa Urho Kekkosta Virolainen kunnioitti, mutta ei lähtenyt Katajiston mukaan nostamaan häntä jalustalle.
– Virolainen piti Kekkosta tasavertaisena, vaikka samalla tiesi, että Kekkonen oli vanhempi ja kokeneempi. Mutta Virolainen ei lähtenyt missään vaiheessa niin sanotusti silittelemään päätä.
Kun Neuvostoliitto alkoi vuodesta 1968 syrjiä Virolaista, Kekkonenkin lopulta hyväksyi Katajiston mukaan Tehtaankadun kannan.
Arkaluonteinen ulkopolitiikka tuli esille esimerkiksi niin sanotussa juhannuspommissa 1979. Virolainen oli antanut Suomen Kuvalehdelle haastattelun muun muassa hallitusneuvotteluista. Lehden kannessa luki: "Johannes Virolaisen tilannearvio: Yöpakkasten pelko syrjäytti kokoomuksen".
Jutussa Virolainen ei puhunut ulkopolitiikasta, mutta sanoi kokoomuksen jääneen hallituksen ulkopuolelle "yleisten syiden " takia.
Suivaantunut Kekkonen antoi julkisen lausunnon 20. kesäkuuta. Siinä hän sanoi Virolaisen antaneen väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä asemasta.
Kati Katajiston teos Verraton Virolainen (Otava) julkistettiin tänään.