Hämeenkoskelta on tehty viime vuosikymmenten suurin viikinkirahalöytö. Löytö tehtiin jo toukokuussa, mutta syyskyntöjen jälkeen pellolta löytyi vielä yli sata hopeakolikkoa lisää.
Kahta lukuun ottamatta kaikki uuden löydön hopearahat näyttäisivät olevan länsimaisia.
Museoviraston amanuenssi Frida Ehrnsten tutkii minigrip-pusseissa olevia kolikoita pöydällään. Kaksi kolikoista erottuu joukosta, koska ne ovat hieman isompia. Ne ovat ilmeisesti itämaista perää, noin kolmen gramman painoisia. Länsimaiset rahat painavat gramman tai vähän yli.
– Toinen itämaisista rahoista on Uzbekistanista, siinä lukee, kuka on ollut hallitsijana ja minä vuonna raha on lyöty. Todennäköisesti vuonna 353, eli meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 964. Nämä tiedot kuitenkin erottuvat huonosti, koska kolikko on kulunut. Toinen kolikko on jäljitelmä itämaisesta rahasta, Ehrnsten kertoo.
”Rahat jonkun varakkaan henkilön”
Toukokuussa Kanta-Hämeen Menneisyyden Etsijät löysivät kolmensadan kolikon löydön metallietsimillä Hämeenkoskella sijaitsevalta pellolta. Sekä ne että nyt myöhemmin löytyneet sata kolikkoa ovat 1000 vuotta vanhoja hopearahoja. Kolikot olivat levinneet maastoon, ja uudet löydöt tehtiin isojen kyntökoneiden myllättyä pellolla.
– Rahat ovat niin hyväkuntoisia, että ne ovat varmasti olleet yhdessä paikassa pitkään. Mitään jäännöstä kuitenkaan esimerkiksi kukkarosta tai ruukusta ei löytynyt, Ehrnsten sanoo.
Vaikka löytö ei historiaa mullistakaan, tuo se lisää tietoa viikinkiajasta Suomessa.
– Rahat ovat todennäköisesti jonkun varakkaan henkilön, ehkä kauppiaan. Aivan varmasti sellaisen henkilön, joka on kauppaa käynyt; onko hän ollut paikallinen vai muualta tullut, sitä ei voi sanoa.
Nyt löytyneet kolikot käydään läpi luetteloidaan sen jälkeen kokoelmiin. Ensimmäinen erä aarteesta on tällä hetkellä esillä Hämeen linnassa, ja ehkä koko aarrekin saadaan sinne näytille joskus.
