Jälkiviisaus on helppoa, mutta on silti aiheellista kysyä, miksi länsimaisten sotilasasiantuntijoiden arviot sekä Suomessa että maailmalla Venäjän armeijan iskukyvystä osuivat pääosin niin kauas todellisuudesta.
Länsimaiden aseista ei ole mitään hyötyä Ukrainassa. Yhdysvaltain sotilasvarusteet eivät realistisesti arvioiden auta Ukrainaa tai pelota presidentti Vladimir Putinia.
Näin arvioivat Rand Corporationin asiantuntijat analyysissaan arvostetussa Foreign Policy -lehdessä tammikuussa, noin kuukausi ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
Kirjoitus ei ollut mitenkään ainutlaatuinen. Yleinen valistunut mielipide oli jotakuinkin se, että jos sota Venäjän ja Ukrainan välillä syttyisi, olisi Ukrainan armeija korkeintaan hidaste Kremlin sotakoneelle.
Näin uskottiin laajalti myös Suomessa. "Sotataidollisesta näkökulmasta Venäjä on erittäin vahva, eikä armeijaa myöskään pelätä käyttää", totesi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa MTV Uutisille vain vuorokausi ennen sodan syttymistä.
– Venäjän sotilaallinen voima on valmis. Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien he ovat olleet vähän länsimaiden pilkan kohteena. Venäjän suorituskykyä on vähätelty, Kajanmaa totesi helmikuun 23. päivänä.
Lue myös: Ukraina julkaisi videon raketinheitinvoimastaan – Ajatushautomo: Kreml levittää tuhoväitteitä tyynnyttääkseen HIMARS-hysterian
Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri oli helmikuussa ainakin Asian ytimessä -ohjelmalle antamassaan arvioissa varovaisempi.
– Sodilla kun pakkaa olemaan oma dynamiikkansa ja sitä on vaikea ennustaa, mihin sota kääntyy ja mihin päästään. Vaikka olisi kuinka ylivoimainen lähtöasetelma, niin voi tulla yllätyksiä, Toveri jatkaa.
Onko Venäjän armeija paperitiikeri?
Jo vuorokausi sodan syttymisen jälkeen Kajanmaa totesi, että "Ukraina on kyennyt osoittamaan, että heillä on taistelutahtoa, he kykenevät taistelemaan venäläisiä vastaan".
– Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan kyvyn puolustautua? Emme osaa sitä vielä sanoa. Voi hyvin olla, että Venäjä olisi toivonut nopeampaa ratkaisua tähän sotaan, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa pohti pari päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Vaikka Venäjä on saavuttanut jonkinasteista menestystä sekä Itä- että Etelä-Ukrainassa, on nopea voitto jäänyt haaveeksi ja esimerkiksi Kiovan suunnalta vetäytyminen ei varmasti ollut Kremlin suunnitelmissa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Amnesty: Ukrainan taistelutaktiikat vaarantavat siviilien turvallisuuden
Venäjä on myös kärsinyt erittäin raskaista miehistö- ja kalustotappioista. Ukraina väittää Venäjän menettäneen jo yli 40 000 sotilasta ja vaikka Kreml ei ole tappioitaan juuri kommentoinut, ovat myös länsiarviot Venäjän menetyksistä huomattavia.
Jo huhtikuussa New Yorker -lehti kysyi otsikossaan, onko Venäjän armeija paperitiikeri? Samoihin aikoihin amiraali James Foggo totesi brittilehti Economistin haastattelussa, ettei Kremlillä ole "ammattitaitoista armeijaa".
"Unohdettiin, että harjoitukset olivat näytöksiä"
Kenraalimajuri evp. Toverin mukaan on mahdollista, että "moni hämääntyi venäläisten taitavan pr:n ansiosta".
– Venäjä piti mittavia, yli 150 000 sotilaan harjoituksia, jollaisia lännessä ei ole pidetty vuosikymmeniin. Tuli sellainen kuva, että tämä on aika ammattitaitoinen asevoima, Toveri totesi MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Ennen Ukrainan sodan syttymistä Kreml järjesti sotaharjoituksia muun muassa Valko-Venäjällä ja 2014 valloittamallaan Krimin niemimaalla. Syyriassa sotiessaan Venäjä oli osoittanut, että sen asejärjestelmät toimivat, Toveri muistuttaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Venäjän panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi – ovatko Suomenkin miljoonien eurojen Leopard-tankit romurautaa?
– Unohdettiin, että ilmeisesti nämä harjoitukset olivat pääosin suunniteltuja näytöksiä, jossa ei ollut sellaista vapaata kaksipuolista tilannetta, jossa johtajat joutuvat koville. Ei harjoiteltu ihan oikeasti monimutkaisia ja vaativia operaatioita, Toveri sanoo.
– Kun niitä käytännössä yritettiin tehdä, niin nähtiin, että nimenomaan ylemmässä johdossa on merkittävää osaamisvajetta, Toveri jatkaa.
Ukrainassa Venäjällä on ollut jatkuvasti ongelmia toteuttaa eri aselajien yhteistyötä, mikä on näkynyt muun maussa panssarivoimien käytössä. Suuri osa Venäjän ilmavoimien harjoituksista taas on "todennäköisesti ollut raskaasti käsikirjoitettuja", arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö.
Lue myös: Ukraina pyytää nyt kansalaisiaan vaikenemaan hyökkäävistä joukoista – Kenraalit näkevät merkkejä suuresta operaatiosta: "Hyökkäyksestä tulee verinen"
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.