Vaikka Venäjä käy Ukrainassa sotaa usealla eri rintamalla, niin painopiste on "erittäin voimakkaasti" pääkaupunki Kiovassa, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa.
Kiova on kuitenkin edelleen Ukrainan hallinnassa, lukuisat ukrainalaisjohtajat ovat todenneet pitkin lauantaita. Iso-Britannian mukaan suurin osa Venäjän joukoista on noin 30 kilometrin päässä Kiovasta, eikä Venäjä ole vielä onnistunut hankkimaan havittelemaansa ilmaherruutta Ukrainan yllä.
– Venäjä on mitä ilmeisemmin käyttänyt kauaskantoisia asejärjestelmiä Kiovan alueelle ja pyrkii joukoillaan erityisesti pohjoisen suunnasta lähestymään, Pihlajamaa sanoi MTV Uutiset Livessä.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Pihlajamaa uskoo, että Venäjä pyrkii lisäämään painetta Kiovassa. Yksi keino tehdä tämä on saada siviilit tavalla tai toisella liikkeelle.
– Ukraina on kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan, mutta jos nykyistäkin laajamittaisemmin pyritään pakoon, mikä olisi ymmärrettävää, niin se tietysti hankaloittaisi kaikenlaisen organisoidun toiminnan ja puolustuksen järjestämistä.
Arviot kotinsa jättäneiden ukrainalaisten määristä vaihtelevat. Sodan alettua levisi kuvamateriaalia, josta näkyi, että Kiovasta pois lähtevät autot tukkivat tiet. Pelkästään Puolaan on lauantaihin mennessä saapunut noin 100 000 ukrainalaista, sanoo maan varasisäministeri.
Onko Ukraina aliarvioitu?
Venäjän mukaan se ei ole kohdistanut iskujaan siviilejä kohtaan. Todisteet kuitenkin kertovat muuta, kirjoittaa muun muassa CNN. Se, onko siviilikohteisiin iskeminen ollut tahallista vai ei, on vaikea arvioida.
– On mahdollista, että ohjus menee harhaan. Pidemmän päälle on niin, että tämän tyyppiset kuvat eivät jää tähän. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, että siviilikohteisiin tarkoituksella tai tarkoituksettomatta tulee vaurioita, Pihlajamaa sanoo.
Sotilasasiantuntijat ovat laajalti arvioineet, että Venäjän tarkoituksena on saartaa Kiova. Se saattaa tarkoittaa siviilien elinolojen nopeaakin heikkenemistä, Pihlajamaa toteaa.
– Voidaan pyrkiä vaikuttamaan veden ja kaasun saantiin, tietoliikenneyhteyksiin. Kaikkeen sellaiseen, joka lisää epätietoisuutta ja hämmennystä sekä lisää paniikkia.
Pihlajanmaan mukaan Venäjä ei ole niin sanotusti pelannut Ukrainassa varman päälle. Tästä osoituksena esimerkiksi varsin kovalla riskillä tehdyt maahanlaskuoperaatiot.
Toisaalta Venäjän armeija ei ole joko pystynyt tai halunnut käyttää kaikkia keinojaan. Pihlajanmaan mukaan maan vahvuudet eli massiivinen tulenkäyttö ja nopea liike ovat jääneet ennakoitua pienempään rooliin.
– Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan kysyn puolustautua? Emme osaa sitä vielä sanoa. Voi hyvin olla, että Venäjä olisi toivonut nopeampaa ratkaisua tähän sotaan, Pihlajanmaa arvioi.
– Mitä pidemmäksi sota venyy, niin sitä hankalampaa Venäjän on pitää yllä hyökkäyksen tempoa ja aloite käsissään. Kun taistelu venyy, on riski, että puolustaja pystyy tekemään yllättäviä toimenpiteitä, jotka haittaavat hyökkääjää, Pihlajanmaa jatkaa.
1:07Näin asiantuntija kommentoi Zelenskyin kuvaamaa videota itsestään: "Ukraina ei ole osoittanut antautumisen merkkejä".
"Venäjä valmis kaikkiin toimenpiteisiin"
Ylen Ykkösaamussa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) nosti esille presidentti Vladimir Putinin puheet siitä, mitä tapahtuu jos ulkovallat yrittävät sotkeutua Venäjän sodankäyntiin.
Tässä yhteydessä Haavisto nosti esille sen tosiasian, että Venäjä on ydinasevaltio. Haaviston mukaan Venäjä voi olla valmis käyttämään jopa ydinaseita.
– Uskoisin, että Venäjä on valmis käytännössä valmis kaikkiin toimenpiteisiin (Ukrainaa vastaan), mitä työkalupakissa on, pois lukien ydinaseen käyttö, arvioi puolestaan Pihlajanmaa.
Venäjä ei ole vielä heittänyt tuleen kaikkia niitä joukkoja, jotka se ennen sotaa kokosi Ukrainan vastaisille rajoille, Pihlajanmaa sanoo. Arviot joukkojen määrästä ja laadusta ovat vaihdelleet, mutta esimerkiksi Yhdysvallat arvioi ennen sodan alkamista Venäjälle olevan välittömästi käytössään noin 200 000 sotilasta.
– Kiovan ympärillä Venäjä ei ole koko voimallaan, vaan siellä on varmasti etujoukko, Pihlajanmaa toteaa.
Merkityksellinen kysymys Pihlajanmaan mukaan on, miten Ukraina pystyy pitämään asevoimansa keskitetysti toiminnassa.
– Venäjä on pyrkinyt sitomaan Ukrainan joukot. Jos Venäjä päättää alkaa käyttää maavoimiaan voimakkaammin, niin kysymys on, miten Ukraina pystyy voimakkaat hyökkäykset torjumaan, jos sen joukot ovat jo kiinni taisteluissa.
Voiko Venäjä lopulta voittaa?
Ukraina julisti yleisen liikekannallepanon vasta sodan jo sytyttyä. Esimerkiksi Suomen entisen tiedustelupäällikön Pekka Toverin mukaan tämä oli pitänyt tehdä jo vähintään viikkoja aikaisemmin. Myös Pihlajanmaa yhtyy kritiikkiin.
– Reservijoukkoja on vaikea perustaa ja suunnata tehtäviin. Sopii myös pohtia, miten hyvin he ovat pystyneet miinoittamaan tärkeitä alueita ja hidastamaan Venäjän liikkeitä, Pihlajanmaa sanoo.
Puhtaasti sotilaallisesti on vaikea nähdä tilannetta, jossa yksin taisteleva Ukraina pystyisi pitkässä sodassa Venäjän lyömään. Käytännössä Ukraina kykenee vain viivytystaisteluun.
Kävi taistelukentillä miten hyvänsä, on sodan lopputulos suuremmassa kuvassa vahvasti auki.
– Sota on kesken, mutta mielessä käy ajatus, että vaikka Venäjä sotilaallisesti menestyisikin, niin miten se onnistuu koko operaation kääntämään poliittiseksi voitoksi, Pihlajanmaa pohtii.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
